keskiviikkona 10. helmikuuta 2010

evät

Hylkeenevät rantavajan seinällä kertovat hylkeenpyyntiperinteestä. Hylkeiden rauhoitusaika kestää huhtikuun puoliväliin.

Potkukelkalle on tänä talvena ollut käyttöä.

tiistaina 9. helmikuuta 2010

oksat

maanantaina 8. helmikuuta 2010

pelastuksen välineet

On jo sen verran pitänyt pakkasia, että voi uskaltautua jäälle naskalit kaulassa uittamaan verkkoja.

sunnuntaina 7. helmikuuta 2010

iltavalo

Utö on Suomen eteläisin asuttu saari. Se oli puolustusvoimien valmiuslinnakkeena vuoden 2005 lopulle, jolloin se muutettiin vartiolinnakkeeksi. Utössa on ollut asutusta vuodesta 1540, jolloin luotsitoiminta saaressa Ruotsin kruunun määräyksestä alkoi.

Utö on Suomen vanhin majakkapaikka. Jo 1200-luvulla siellä oli merimerkkinä kivistä ladottu rakennelma ja 1500-luvulla masto, jonka päässä oli tynnyri, jossa pimeän aikana paloi tuli.

Saarta on sijaintinsa vuoksi sanottu Itämeren silmäksi.

Myöhempi Suomen eteläisin majakka, Suomen Leijona, seisoo meren pohjalla keskellä avomerta, 46 km Utöstä lounaaseen. Se valmistui 1987 ja sen valonkorkeus on 22,7 metriä. (Utön majakan valonkorkeus on 39,6 m.) Majakka on tehty teräksestä, paitsi helikopteritaso, joka on betonia ja toimii tärinöitä vaimentavana painona. Majakan voimanlähteenä on tuuligeneraattori ja valotunnuksena valkoinen vilkku 12 sekunnin välein.

Sinivalkoiseksi maalattu majakka kertoo maahan saapuville Suomen aluevesien alkamisesta. Kerrotaan, että nimi Suomen Leijona annettiin vastineeksi Ruotsin Svenska Björnille. Suomen Leijona on Suomen eteläisin rakennelma.

lauantaina 6. helmikuuta 2010

törrökit


Saaren kasveista tekee mieleni mainita merikaali, jota tavataan luonnonvaraisena ulkosaarten rannoilla. Aivan uskomattoman rehevänä se työntyy esiin karusta rantakivikosta, josta ei voisi kuvitella löytyvän muuta kuin myrskyn tuomaa muoviroinaa.

keskiviikkona 3. helmikuuta 2010

ruusunmarjat

maanantaina 1. helmikuuta 2010

talven kynsissä

Talvi on saanut saaren haltuunsa. Vuosikausiin ei ole ollut nykyistä määrää lunta ja yhtä tiukkaa ja pitkällistä pakkasjaksoa. Jossain Utön ja Jurmon välillä on vähän sulaa. Jurmolaiset jätetään laivasta jäälle kilometrin päähän saarestaan. Väylällä yhteysalus joutuu ottamaan takapakkia päästäkseen etenemään.

Aurauskalustoa ei Utössä ole. Traktorilla ja mönkijällä ajetaan teille kulku-uria jalankulkijoille, mutta aamuvarhaiset laivallemenijät joutuvat yömyräkän jälkeen tarpomaan lumessa ja pimeässä.

Aamun pimeydessä m/s Eivor koukkasi Jurmosta valonheittimiensä loisteessa saarestatulijan, joka odotteli laivaväylän vieressä kuusenkäkkärä huomiomerkkinään.

Myös Aspösta otettiin laivaan "jääkyytiläinen".