keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
sumua
tiistai 30. maaliskuuta 2010
satamalahti
sulaa
Pääsiäisen aika vaihtelee, mutta yleensä täällä on pääsiäisenä kevät ollut jo niin pitkällä, että pihanurmikoita on kulotettu ja veneitä kunnostettu. Nyt on kevät ollut kitsas. Peippojen määrä on eilisestä vähentynyt, joten niillä on ollut hyvä muuttosää Suomen rannikkoseuduille ja metsäisille saarille. Karulta kalliosaarelta ne etsiytyvät pesimään metsänpeitteisille alueille, myös kaupunkien puistoihin. Varmaan jo pääsiäisenä peiponlaulu kajahtaa. Lämmintä on nyt +1, tuuli etelästä 3 m/s, hernerokkasumua.
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
merenkulun romantiikkaa
PURJEET SUMUSSA
Näät purjeen sumussa. Se ehkä fregatti
tai kevyt huvijahdin purje on,
tai harmaa, raskas kalastajakuunari.
Näät purjeen vain, et mitä alla on.
Et tiedä suuntaa sen, et tiedä satamaa,
miss’ on se pudottava ankkurin.
Se yksin laiturista sumuun katoaa,
ja yksin on se matkan päässäkin.
On yksinäinen purje meistä jokainen.
Ei lokikirjahamme vieras nää.
Ja niinkuin purje nimettömän aluksen
myös muisto meistä sumuun häviää.
Koskela, Unto 1930, Purjeet sumussa, runoja, Otava.
Näät purjeen sumussa. Se ehkä fregatti
tai kevyt huvijahdin purje on,
tai harmaa, raskas kalastajakuunari.
Näät purjeen vain, et mitä alla on.
Et tiedä suuntaa sen, et tiedä satamaa,
miss’ on se pudottava ankkurin.
Se yksin laiturista sumuun katoaa,
ja yksin on se matkan päässäkin.
On yksinäinen purje meistä jokainen.
Ei lokikirjahamme vieras nää.
Ja niinkuin purje nimettömän aluksen
myös muisto meistä sumuun häviää.
Koskela, Unto 1930, Purjeet sumussa, runoja, Otava.
lauantai 27. maaliskuuta 2010
pälvet laajenevat
Hanget vajuvat, pälvet laajenevat, jäät tummuvat, veneet paljastuvat lumen alta. Peippojen poikaparvet ovat tulleet. Tyttöpeipot tulevat vähän myöhemmin. Saari on vain välilaskupaikka. Täällä ne eivät pesi, joten niiden laulua ei kuule. Myös kiuruja on tullut ja kottaraisiakin. Talvehtineiden mustarastaiden joukkoon on saapunut muuttomatkalaisia. Muutaman soinnin mustarastaan laulua olen kuullut. Punarinnat hyppivät terhakkaasti peippojen joukossa. Eilen kävi nokkavarpunen näyttäytymässä. Niitä nähdään täällä joitakin keväisin. Lintumiehet kertoivat nähneensä tänään sarvipöllön. Jokin aika sitten saarelle jään yli harhautuneesta lehtopöllöstä ei ole ollut muutamaan päivään havaintoa. Se on luultavasti kuvitellut lentävänsä peltoaukean ylitse, mutta matka onkin venähtänyt pitkäksi. JT:n mielestä se menehtyy tänne, jollei ole jo menehtynyt. Myyriäkään ei nyt ole ja vesiä se ei lähde ylittämään. Toissa päivänä seitsemän merikotkaa nautiskeli paastonajan ateriaa, kuollutta kyhmyriä luultavasti. Niitäkin on suurin joukoin. Töyhtöhyyppiä on havaittu paluumuuttajina. Ne menevät ehkä Gotlantiin odottamaan peltojen sulamista. Haahkoja on saaren etelävesillä tuhatmäärin.
perjantai 26. maaliskuuta 2010
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010
jäälakeus
iltavalo
Auringon painuttua horisontin taa sytyttää hämäräkytkin valon Suomen vanhimman majakan kristallilinssistöön. Nykyisin sen valo on vain puolet siitä, mitä se parhaimmillaan on ollut, mutta kantaa vieläkin 50 kilometrin päähän. Majakassa sijaitsi aikoinaan generaattori huolehtimassa saaren sähköntarpeesta. Rakennuksessa on myös pieni kirkkosali ja juhlahuone.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
päävärit
perjantai 19. maaliskuuta 2010
työsuhdeasunto
Tein vähän lumitöitä. Ylhäällä oikealla (alhaalla vasemmalla) oleva kivitalo (Stenhuset) rakennettiin 1753 majakanvartijoiden virka-asunnoksi, mutta koska se osoittautui kovin kylmäksi, rakennettiin vastapäätä uusi talo 1860. Sen piirustukset laati Engel, mutta asu ei ole enää alkuperäinen. Stenhusetissa ei ole savupiippuja, koska sen muurit purettiin rakennuksen asuinkäytön loputtua.
PS. Tervetuloa, Ripsa!
PS. Tervetuloa, Ripsa!
verkoilla
Monien jäättömien talvien jälkeen saarelaiset ovat päässeet liottamaan verkkojaan jään alla. Saaressa ei ole varsinaista kalastajakulttuuria, koska se on ollut virkamiessaari, mutta kotitarvekalastusta on aina harrastettu. Kun saari oli vielä Jurmon kylä, ulottuivat jurmolaisten kalastusmatkat näillekin vesille. Siikaa, lohta, simppua, silakkaa, ahventa ja kampelaa Ahti antaa.
torstai 18. maaliskuuta 2010
huipulla tuulee
Armeijan isännöintiaikana Ormskäristä hoidettiin pääsaaren monet tärkeät toiminnot,kuten vesihuolto ja sähköistys. Nyt pääsaari on valtakunnan sähköverkossa, mutta juomavesi suodatetaan merivedestä. Käärmesaaressa voi vapaasti liikkua, mutta sen luolasto, jonne ei siviileillä ole pääsyä, on edelleen sähköistetty ja ilmastoitu. Tykit on deaktivoitu.
maanantai 15. maaliskuuta 2010
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
lauantai 13. maaliskuuta 2010
perjantai 12. maaliskuuta 2010
jäät lähtevät
Sulan veden alue laajenee. Verkkaan poistuva edellistalvi oli runsasluminen ja kylmä, mutta ei likikään niin kylmä kuin vuoden 1966 talvi, jolloin pakkanen laski ulkosaaristossa 28 asteeseen. Keskimmäisessä kuvassa taustalla kylän suomenkielinen alakoulu, jossa on nyt vain kolme oppilasta. Saarelle kaivataan kipeästi lapsiperheitä, jotta 1883 perustetun koulun toiminta voisi jatkua. Armeijan lähdettyä saarelta 2005 jäi kouluun vain yksi oppilas.
satoi lunta
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)