sunnuntai 30. tammikuuta 2011
perjantai 28. tammikuuta 2011
tulenjohtotorni
Tulenjohtotorni Ormskärissä. Tornia ei enää tarvita tykkitulen johtamiseen ja tykit on deaktivoitu, mutta se on erinomainen kuvauspaikka tyynellä ilmalla. Myös huuhkajat ovat havainneet tornin mainioksi tähystyspaikaksi. Saari kuuluu Utön linnakkeeseen.
torstai 27. tammikuuta 2011
jäännökset
Joutsenten jäännökset on ilmeisesti merikotkien syönnöksiltä aidantolppaan ripustettu, mikä ei minusta erityisen hyvää makua osoita.
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
pakkaspäivä
Kiikarilla katsoen löytyy näistä avoinna pysyneistä vesistä runsaasti lintukansan elämää. Ylinnä oleva ravistuva rakennus on armeijan jäämistöä.
maanantai 24. tammikuuta 2011
kuvassa
Kuvassa ei ole napaseuduntutkija, vaan lintujen tarkkailija M/S Eivorin kannella Jurmon laivarannassa. Jurmo ei ole nyt parhaimmillaan lintubongarien kannalta, koska ympäröivät vedet ovat jäässä. Saarella sijaitsee lintutieteellinen asema, kokoluokaltaan pieni mökki, mutta suo jonkinlaista oleskelumukavuutta huonoja säitä vastaan. Lintujen tarkkaileminen vaikuttaa melko lailla miehiseltä harrastukselta, mutta kyllä näkee tarkkailuvarustusta kanniskelevia naisiakin. Niitäkin on, joista on mukavaa kulkea mukavassa porukassa.
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
lauantai 22. tammikuuta 2011
tiput tiessään
Harvinaisen vähän olen nähnyt tänä talvena pihalintuja, tintin siellä, toisen täällä. Viherpeipot ovat kadoksissa, samoin mustarastaat. Pitkään näkyi tinttien joukossa pikkuvarpunen. Yksinäinen varis lenteli luodolla muutamana päivänä. Ovat tainneet pienet tirskuttajat joutua surman suuhun. Varpushaukka on jo joitakin aikoja aterioinut tinttiporukasta. Lintubongarit raportoivat yhtenään pöllöistä, joten ei ole ihme, että pötyä on pantu pöytään runsaasti tänä huonona myyrätalvena.
Kuvassa oleva mänty toimii myös sarvipöllöjen päivätorkkupaikkana. Viime talvena siinä torkkui täällä harvinainen lehtopöllökin. Alempana on kiikarilinnustajan yötorkkupaikka itäniityllä. Teltan asukas valittaa päivän lyhyyttä ja yön pituutta, mutta kertoo saaneensa runsaan lintusaaliin itärannan sulavedestä.
perjantai 21. tammikuuta 2011
kelirikko
Alunperin Islannin jäättömille vesille rakennettu M/S Eivor (ent. Baldur)voi toisinaan käyttää hyväkseen suurempien alusten, jopa murtajien, tekemää ränniä. Baltican avaamasta uomasta ei ollut eilisessä tuskien taipaleessa hyötyä. Merivartiolaitoksen Karolina oli passissa Nötön rantajäällä. Siitä Eivorin matka jatkui jäitä puskien Jurmoon ja lopulta Utöön.
torstai 20. tammikuuta 2011
jäissä
Nämä maisemakohdat on ohitettu jo aikapäiviä sitten, vaikkei matka niistä ole paljon taittunut. Aluksen eteneminen on kuin sosialismin käytäntö ja teoria Neuvostoliitossa: yksi askel eteen, kaksi taakse. Ehkä liioittelen hieman, mutta vain hieman. Koneet ovat lujilla, koska hienoinen naftantuoksu tuntuu nenässä. Camus'n "Putoamisen" olen jo lukenut ja nyt ilakoin 1990-luvun Hesarin kirjallisuusarvostelujen parissa. Itse arvostelin tuolla vuosikymmenellä Savon Sanomiin kolme vaatimatonta suomennosta, joista yhtä sanoin merkittäväksi kulttuuriteoksi. Arvosteluvuoden joulun alla joku rohkeni lehdessä epäillä, oliko kyse sittenkään merkittävästä kulttuuriteosta, koska kirjaa oli myyty vain yksi kappale.
lauantai 15. tammikuuta 2011
perjantai 14. tammikuuta 2011
torstai 13. tammikuuta 2011
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
matalikko
Saaren eteläpuolella kalliovalli taltuttaa avomeren aallot mahdollistaen etelälahden varhaisen jäätymisen.
karkkipötkön värinen
Tämä karkkipötkön värinen majakka on seissyt paikallaan vuodesta 1814. Ensimmäinen valomajakka rakennettiin luodolle 1753. Nykyään ei majakalla ole korvaamatonta merkitystä kauppamerenkululle, mutta se on muuten hyvä apu vesilläliikkujille. Aivan saaren likeltä kulkee ahkerasti liikennöity laivaväylä, jossa tarvitaan luotsipalveluja. Saarella sijaitsee luotsiasema, joka on kuvan vasemmassa reunassa. Oikealla on entinen luotsien virkatalo, jossa sijaitsi pitkään linnakkeen keittäjän asunto. Saaren hiljaisuuteen kuuluu luotsiaseman vieressä pyörivistä tutkista lähtevä vonkuna, joka ei kuitenkaan ole häiritsevän voimakas. Voimakkain ääni on aaltojen pauhu, joka syntyy veden vyöryessä saaren eteläisen rannan matalikolle. Majakka kuvastuu etelälahden jäästä.
maanantai 10. tammikuuta 2011
venho
Tyypillisesti savolaista esinettä voi olla vaikeaa nimetä, mutta soutuveneistä kaunein on hyvin veistetty savolaisvene. Kuvassa oleva kapine on jotain muuta.
tuulen tuomaa
Navakka etelätuuli kohottelee pärskeitä. Lokkeja näkee varsin usein. Janne kertoi köysinippu kainalossaan tuulen ajaneen rannalle jumalattoman suuria tukkeja, jotka täytyy ankkuroida kiviin parempaa kuljetussäätä odottamaan.
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
kevään enne
Tänään oli maaliskuinen päivä, vaikka onkin tammikuu. Räystäät tippuivat ja katuojat juoksivat. Etelätuuli ja aurinko nuolivat hankia niin, että ne päiväseltään silmin nähden vajuivat. Pihoille ilmestyi suuria pälviä. Hannan mielestä oli epäreilua, että lumi lähtee nopeammin kuin tulee. Tiaiset innostuivat kylpemään ja telkällä oli tilaa uida suojaisessa satamalahdessa.
lauantai 8. tammikuuta 2011
valo
Ihmeellinen on täällä joskus keskipäivän valo, peräti toisenlainen kuin Kiasman kulmilla Helsingissä. Kuvat on otettu 4.1.
Nyt puuskii ohutta lunta kaakosta 11-14 m/s, mutta yön aikana tuulen pitäisi kääntyä etelään. Virallisen säätiedon mukaan ilman lämpö on -0,5.
Alkutalven pakkaskeliä kesti viitisenkymmentä päivää, joten tammikuun suojakeliä tervehdin tyytyväisenä, senkin takia, että yhteysaluksen aikatauluun voi suurin piirtein luottaa väylän pysyessä avoimena. Melkein kokonainen talvi on kuitenkin edessä ja kokeneinkaan saaressa-asuja ei osaa sanoa, mitä se vielä tuo. Kahdeksankymmentä vuotta ylittänyt Topi sanoi eilen, että jos lumentulo ei lakkaa, saattaa sataa vielä ainakin kaksi kuukautta. Hänen ennustukseensa on hyvä tyytyä.
pyryn perästä
Pyry täytti pihat lumella. Tänään on päivä harmaa, ulkoilma neljä kymmennystä nollan yläpuolella ja vähän tuulta. Markku teki polkua kirjastoon ja minä kaivoin rattaat esiin.
perjantai 7. tammikuuta 2011
etelätuulta
Pyryn laattua puolilta päivin lähti aurauskalusto liikkeelle, joten kauppaan pääsi lapiotta. Satamalahti aukeni yhdessä yössä, tuuli pyyhki kallioiden laet lumesta ja sen käännyttyä etelärannalta alkoi kantautua tuttua aaltojen kohinaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)