keskiviikko 6. tammikuuta 2010
saaristomerta
Kuvissa eteläisen Saaristomeren talvista kauneutta. Nauvosta Utöön kulkevalla reitillä on merimaisemia ja lintuja rakastavalle paljon mielenkiintoista nähtävää. Jotkut asutuista saarista ovat vehmaita, jotkut karuja. Karuja ovat Jurmo ja Utö, jotka ovat syntyneet III Salpausselän jatkeelle, lehteviä ovat Berghamn, Nötö ja Aspo. Jurmossa ja Utössä ei ole luontaisesti ollut varsinaista puustoa, mutta edellisessä on mäntypuinen istutusmetsikkö ja jälkimmäisenkin vähäinen puusto on ilmestynyt lähinnä asutuksen myötä. Muita maininnan arvoisia saaria ovat ainakin Börstö, Palva, Ruotsalainen ja Vänö. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo Ruotsalainen on minulle hiukan tuttu saari;)
VastaaPoistaRuotsalainen on saari Rymättylässä Naantalin edustalla Saaristomerellä. Saari sijaitsee linnuntietä noin 15 kilometrin päässä Naantalin keskustasta ja noin 10 kilometrin päässä Rymättylän keskustasta. Saarella sijaitsee Kuivasen kylä.
VastaaPoistaRuotsalaisen saarella on jylhät kalliot, joiden välisissä laaksoissa ja jyrkänteiden juurella kasvaa jalopuumetsiä ja pähkinäpensaslehtoja. Saarella on ranta- ja lehdesniitty perinnemaisemia, sekä Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, joka kuuluu laajempaan Pakinaisten saariston kokonaisuuteen.[1]
Ruotsalainen on runsaat 3 kilometriä pitkä ja keskimäärin ½ kilometriä leveä saari. Saaressa on ollut 2 taloa, Ruotsalainen ja Kuivanen, jo satoja vuosia, ainakin 1500-luvulta saakka. Kuivasten etelärannalla on entinen luotsiasema, ja jo varhaisina aikoina Ruotsalaisessa asui luotsi, sillä läheltä saaren länsikärkeä kulki ja kulkee yhä 5,5 metriä syvä laivaväylä, jonka merkitys on nykyisin vähäinen.
Ruotsalaisten talo annettiin läänityksenä valtaneuvos Herman Flemingille 1569, joka myöhemmin sai taloon rälssivapauden. Kaarle XI:n reduktiossa talo määrättiin kruunulle sillä ehdolla, että talon silloinen emäntä Elisabet Fleming sai asua siinä kuolemaansa saakka. Hän kuitenkin kuoli melko pian tämän jälkeen ja 1690 talo on kruununtila. Tämän jälkeen tilaa viljelivät talonpojat, ensin lampuoteina ja 1752 alkaen tilanomistajina. Erik Klemetinpoika ja vaimonsa Valpuri jälkeläisineen hallitsivat tilaa suoraan alenevassa polvessa yli 250 vuotta vuodesta 1677 lähtien. (Lähde: wiki)