sunnuntai 24. tammikuuta 2010

aamu

Aamuaurinko punasi saarnipuun. - Viisikymmentä vuotta sitten saarella ei ollut juuri muita puita kuin asukkaiden istuttamat, kertoi 50 vuotta sitten saarelle muuttanut.

Kuvan saarni on istutettu 1800-luvun lopulla.

Kallioisella ja kivikkoisella saarella ei ole paljon kasvupohjaa puustolle. Leppä, pihlaja ja kataja ovat puuston pioneereja.

Pakkasta on saarella nyt 5 astetta ja etelätuulta 4 m/s. Helsingissä paukkuu 21 asteen pakkanen ja jossain on vielä kylmempää.

6 kommenttia:

  1. On mahtavan punainen, ilmankos, aurinkohan nousee idästä;)

    VastaaPoista
  2. Jäi lapsena mieleen, että saarni oli Suursaaren yleisin lehtipuu. Olin vähällä kysyä, että muistatko .. mutta sehän ei ole mahdollista.
    Täällä Hesassakin oli radan varressa yksi komea mutta kaatoivat sen.
    Tätä vuotta.

    HannuHoo

    VastaaPoista
  3. kootee

    Väri oli enemmän karmiininpunainen kuin mitä sitten tallentui muistikortille. Värien muodostuminen on edelleen kompromissi, kuten filminkin aikoina.

    VastaaPoista
  4. hannuhoo

    Saarnesta sanotaan, että se on merellinen, kalkinsuosija ja kasvupaikkansa suhteen vaativin jaloista lehtipuista. J. Vainion yksinäiseen saarnipuuhun meren luodolla en ota kantaa. Missähän se radanvarren saarni sijaitsi? Varmaan olen sen nähnyt seilatessani edestakaisin Helsingin ja Vantaan väliä.

    VastaaPoista
  5. Saarni oli Oulunkylässä, radan itäpuolella asemarakennuksesta satakunta metriä pohjoiseen. Kuta kuinkin siinä missä nyt sijaitsee radan ja Maaherrantien erottava aita. Tajusin sen olemassaolon vasta keski-iässä, harmi.
    Varmaan se olisi siinä ollut jo lapsuuteni päivittäisen koulutien varrella mutta totuttua ympäristöä ei näe!
    Höyryveturit ja eritoten ne venäläiset kumeasti soittavat veivät voiton "jostain kasveista".

    Mutta saarnen kuva siinä Mattiloiden Suursaarikirjassa, WSOY 1941, jonka varmaan tiedät, se sai mystisiä ulottuvuuksia koska Suursaari oli "satujen saari" reumaattiselle isoäidilleni, olihan hän siellä jo keisariaikaan vaeltanut tulevan miehensä kainalossa.
    Niin ne tarinat ja perinteet kulkeutuvat polvelta toiselle.

    Ja kuka tietää etteikö kannosta nousisi puu uudelleen, pitääkin keväällä ..

    Hannu

    VastaaPoista
  6. Versonneeko...Toivotaan... Saarni on lujaa puuta. Katselin äskettäin yhdessä liikkeessä 120-vuotiasta leikkuulautaa. Sitä oli hyvin pidetty.

    VastaaPoista