kirkko, laiva

Jurmon nykyinen kirkko on vuodelta 1846. Perimätiedon mukaan saarella olisi ollut kirkko ja 1100-luvulla, mutta siihen ei tietenkään ole luottamista. Votiivilaivan on tehnyt tuntemattomaksi jäänyt, saarelle 1700-luvulla tullut mies. Saarnastuoli ei ole vinossa pelkästään optisista syistä.

tikan herkkuupuu

Hyvin hoidetussa talousmetsässä, puupellossa, ei tällaisia tikkojen herkkupökkelöitä ole.

sammaloitunut

Millähän sitä ennen juostiin, kun ei ollut lenkkareita.

kukkivat roudan maat

Oli ihan pakko käydä katsomassa, miten kevät edistyy muualla, ja edistyyhän se: sisäsaariston vedet ovat vapautuneet jäistä ja kevään kukat kukoistavat.

muutos

Jurmon kylänäkymä on vuosien saatossa muuttunut, mutta jotain entistäkin on tämän päivän kuvissa nähtävissä, kuten tuulimylly ja kirkko. Pysyviä ovat kalliot ja meri.

näkymät

Merelliset näkymät ovat Jurmossa tykötulevammat ja tuoksuvammat kuin Utössa, mutta en asettaisi saarta toisen edelle. Utö on leimallisesti luoto, kun taas Jurmo on enimmältään merestä kohonnutta matalaa somerikkoa, Salpausselän harjannetta, jossa on myös kauniita kallioita, laidunmaita ja istutettua metsää. Utön kalliot ovat monin paikoin armeijan arpeuttamat.

fbk

Jurmon vapaapalokunnan kalustovaja.

täysinpalvellut

Tyypillinen, täysinpalvellut kalastajavene hapertuu Jurmon kylän rannassa. Siitä voi vielä nähdä, millainen se on ollut voimiensa päivinä. Kaunis se on yhä. Aikapäiviä sitten on siirrytty tuottamaan veneitä ongelmajätteestä. Muovivenheestä ei ole kokkopuuksi. Puuta materiaalinaan käyttäviä veneenveistäjiä sentään on. Vielä 1970-luvun alulla Jurmossa elettiin kalastuksesta. Sitten vuosisatainen elinkeino kuihtui pois. Ympärivuotisia asukkaita saaressa on kymmenkunta, mutta joskus on ollut vain yksi.

luonto se on

Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää, ja tikkatytönkin. Jurmon kolmikymmenluvulla istutetussa männikössä puut seivovat ryhdikkäinä kuin sotilaat.

ilta Jurmossa

Marillekin tiedoksi, että viime lauantaina kiinnittyi kevään ensimmäinen seilipaatti Jurmon laituriin. Juppiporukka kävi näyttämässä, mitä rahalla saa, ja kailotti niin, että ranta raikui. Tekemisen puutetta oli parikymppisillä lintubogareilla, jotka kytättyään rantasipiä alkoivat nakella kivillä veneiden kiinnityspoijuja.

pääsiäiskaritsa

Minulle pääsiäinen on ollut ennen kaikkea suomalaisuuden juhlaa, sillä mämmi on ollut leimallisesti suomalainen pääsiäiseines, jota ei muualla maailmassa tunneta. Tosin ns. monikulttuurisen yhteiskuntamme vaikutuksesta mämmistä on saattanut tulla ylikansallinen herkku, jota somalitkin ahmivat kevätpäivän tasauksen
nou-ruuz-juhlassaan.

viivi

Oikestaan laitoin tämän kuvan kaimani Kooteen mieliksi, sillä olen harkinnut oman viivin hankkimista. Suomessa näitä on n. 250, joista kuvamme otus ylvästelee Jurmossa.

pitkäperjantai

Tilhet ovat käkenä saarnessa? Lapset kauppaavat pääsiäisherkkuja kyläkaupan terassilla. Koira ei oikeastaan kuulu kuvaan. Matikainen lienee pesimäpuuhissa.

tyyntä

Tuulta täällä riittää. Tuuleepa miltä suunnalta tahansa, niin mereltä tuuli tulee ja merelle se menee. Joskus on tyyntä. Haahka jo perustaa pesää.

iltavalo

kevätruska

Variksenmarja, kataja, kanerva ja juolukka levittäytyvät värikkäänä mattona saaren kivikkopelloille.

hiljaisen viikon ammunnat

Ikkunat helähtivät talon tärähdellessä, kun sotaväki testasi tykkejään. Ammuksen kantama oli viisi kilometriä ja räjähdyksen nostattama roiskahdus melkoinen.

arkkitehtuuria

Saarella on sotaväen arkkitehtuuria 1900-luvun alulta 2000-luvun alulle, mutta en ole erityisen hanakka kuvaamaan uudempaa enkä vanhempaa. Kaikki on yhtä rumaa. Kylä elää edelleen linnakkeen keskellä, joskaan ei yhtä ahtaasti kuin ennen, ja tykkien testaaminen alkaa huomenna.

sää tänään

Tänään oli tavattoman hieno sää, mutta luoteistuuli puhalteli koleasti. Huomenna luonnonrauha hieman järkkyy, sillä armeija testaa tykkejään koko päivän.

jäätilanne

M/S Eivor pystyy jo lykkäämään ahterinsa rampille. Nötösssä on vielä jäätä merihanhien räpylöitäväksi.