torstai 11. elokuuta 2011

kiireellä korkean vuoren





Sitä vuorta kuuleminen, jonka juurella asunto. Ulkosaarilla on puolensa, mutta niin on keskiselläkin saaristolla, jota saaristomereksikin sanotaan. Päivä oli lämmin ja merellä tuulta juuri sen verran, että spinaakkeri ei roikkunut. Kesäpäivinä väylän valtiaina ovat purje- ja moottoriveneet, öisin rahtilaivat. Nyt kun kello on vähän vaille 2 yöllä, sataa aika tuhdisti vettä.

6 kommenttia:

pipsa kirjoitti...

On nuo vesi maisemat niin upeita,itsellänikin on kuvauskohteena erik.vesi,vaikka blogini ei ole veden täyteinen,vesi on myös elementtini,mutta täällä lomaillessa on nyt satanut ja ollut viileä ilmasto.Huomenna blogiani kannattaa käydä katsomassa, aihena on: mikä oli sykähdyttävintä kesässä.Hyvää kesän jatkoa!

a-kh kirjoitti...

Täällä vesien ympäröimänä tulen kuvanneeksi paljon merta. Harrastan maisemapainotteista kotiseutukuvausta. Yksityiskohdat eivät kerro ympäristöstä ja voivat olla mistä vain, mutta kyllä niitäkin kuvaan. En pyri taiteelliseen lopputulokseen, mutta yritän sommitella mahdollisimman hyvin sen mikä muistikortille jää. Itse asiassa kuvani ovat aika kliseisiä ja konventionaalisia.

Hyvää loppukesää sinullekin.

Kiki kirjoitti...

Mahtavia maisemia! Kerran pitkällä venereissullamme ihastellen jo ihmettelin Saaristomerellä tietyllä alueella olevia yllättävän korkeita kallioisia saaria.

Eko kirjoitti...

Kauniita kuvia Suomalaisesta Suvesta.
Vartiovene huolehtii rauhallisuudesta.
Terveisin Eko

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Hieraisinpa silmiäni,merta ja kallioita ja rauhallisen näköisiä pilvirivistöjä liukumassa taivaalla. Vaikka sanot kuviasi jopa kliseisiksi ja konventionaalisiksi, niin olkoot niin, kuitenkin ne kolahtavat...:)

a-kh kirjoitti...

kiki

Tämä ei ole korkein paikka näillä kulmilla, mutta on mukavasti ikkunan yllä.

eko

Melko likellä on merivartiolaitoksen tukikohta.

ps.

Täällä on mukavasti poissa kaupungin hulinoista, joihin kyllä pääsee, jos niitä kaipaa.