Kyllä talvi pitää otteessaan. Kävin Kasarminkadulla hakemassa huollosta ompelukoneen. Suomenlahdelta puhalsi ilkeä viima. Jalkakäytävät ovat ruskeata puuroa. Keväästä ei tietoakaan. Sinulla on sentään puhdas lumi.
Kas kun jotakin konetta voi vielä nykypäivänä korjata niin, että tulee halvemmaksi kuin uuden ostaminen. Helsingin katujen ruskea puuro on hyvin muistissani ja tuleepa kaupungissa käytyä puuroajallakin. Katujen puhtaanapitoa on selkeästi vähennetty johonkin varhempaan aikaan verrattuna. Viime yönä satoi lunta ja vähän tänäänkin. Täällä ei lumi likaannu eikä suola syö kenkiä.
Kuriositeetin vuoksi seuraava. Vaimo, alan ihminen, sai häälahjaksi 1965 Singerin. Hinta n. 1000 Smk. Piti olla kova ammattimies että tienasi tuon kuukaudessa. 90-luvun alussa se huollettin, maksoi ehkä 100 Smk. Sitten kone siirtyi tyttärelle joka huomattavin osin rahoitti sen tuotolla opiskelujansa. Toimii edelleen hyvin.
Aamulla raahaamastani 15-vuotiaasta Berninasta jouduin pulittamaan 79€ huoltokuluja. Huolto oli sen ensimmäinen ja luulen sen tällä huollolla siirtyvän 15v. kuluttua jollekin lapsenlapsista ja palvelevan, ehkä vielä kerran huollettuna aikaan ..hm, jota en enää voi olla näkemässä.
Jopa kädellä pyöritettävät Singerit toimivat vielä, jos niitä on huollettu. En muista, minkä merkkinen oli se sähkökone, jonka käyntiä ohjattiin liikuttamalla polvensyrjällä sellaista pitkää hantaakkia. Oli jo huomattavaa edistystä, jos koneella saattoi ommella siksakkia suoran ompeleen lisäksi.
kerroin hallitukselle tästä meidän ompeluseurastamme ja heti tuli vaatimuksia! Vintissä on äitini poljettava 'Wilsoni', made in USA. Se kuulemma pystyy nahkaankin. Remmi vaan on uusittava niin, että .. ja mikäpäs siinä, olenhan itsekin saanut siihen ensi opetuksen. Ja juu, muistan sen epäluulon sekaisen ihmetyksen kun sukulaisrouvalle ostettiin 50-luvulla sähkökone. Aattelin, että siinä äkisti ompelee sormien ylitse.
Pitäisi saada pyöreä hihna ja neuloja. Varmaan se haluaisi pienen ryypyn ompelukoneöljyä. Muistan Singerin pienen peltisen öljypullon, jonka kyljessä oli (punainen?) S-kirjain. Muistelen, että mustaa, poljettavan kaltaista Singeriä, olisi ollut myös sähköisenä, mutta ehkä vain teollisuudessa. Kotikoneista tulee ensimmäisenä mieleeni Elna.
Kalevi, juuri näin. Paikat öljytään ja sitten otetaan ryyppy itsellekin, pienet neuvoa-antavat noin varmuuden vuoksi. Ties kuinka hyviin tuloksiin vielä ylletään!
Ankeeta, harmaata, silti tässä kuvassa on sitä jotakin...
VastaaPoistaKyllä talvi pitää otteessaan. Kävin Kasarminkadulla hakemassa huollosta ompelukoneen. Suomenlahdelta puhalsi ilkeä viima. Jalkakäytävät ovat ruskeata puuroa. Keväästä ei tietoakaan. Sinulla on sentään puhdas lumi.
VastaaPoistaorvokki
VastaaPoistakyllä se siitä
hannuhoo
Kas kun jotakin konetta voi vielä nykypäivänä korjata niin, että tulee halvemmaksi kuin uuden ostaminen.
Helsingin katujen ruskea puuro on hyvin muistissani ja tuleepa kaupungissa käytyä puuroajallakin. Katujen puhtaanapitoa on selkeästi vähennetty johonkin varhempaan aikaan verrattuna.
Viime yönä satoi lunta ja vähän tänäänkin. Täällä ei lumi likaannu eikä suola syö kenkiä.
Kuriositeetin vuoksi seuraava.
VastaaPoistaVaimo, alan ihminen, sai häälahjaksi 1965 Singerin. Hinta n. 1000 Smk. Piti olla kova ammattimies että tienasi tuon kuukaudessa. 90-luvun alussa se huollettin, maksoi ehkä 100 Smk. Sitten kone siirtyi tyttärelle joka huomattavin osin rahoitti sen tuotolla opiskelujansa. Toimii edelleen hyvin.
Aamulla raahaamastani 15-vuotiaasta Berninasta jouduin pulittamaan 79€ huoltokuluja. Huolto oli sen ensimmäinen ja luulen sen tällä huollolla siirtyvän 15v. kuluttua jollekin lapsenlapsista ja palvelevan, ehkä vielä kerran huollettuna aikaan ..hm, jota en enää voi olla näkemässä.
Ps. Kotiin tuotuna halvin 'Singer' 159€
VastaaPoistahannuhoo
VastaaPoistaJopa kädellä pyöritettävät Singerit toimivat vielä, jos niitä on huollettu. En muista, minkä merkkinen oli se sähkökone, jonka käyntiä ohjattiin liikuttamalla polvensyrjällä sellaista pitkää hantaakkia. Oli jo huomattavaa edistystä, jos koneella saattoi ommella siksakkia suoran ompeleen lisäksi.
Kalevi,
VastaaPoistakerroin hallitukselle tästä meidän ompeluseurastamme ja heti tuli vaatimuksia! Vintissä on äitini poljettava 'Wilsoni', made in USA. Se kuulemma pystyy nahkaankin. Remmi vaan on uusittava niin, että .. ja mikäpäs siinä, olenhan itsekin saanut siihen ensi opetuksen.
Ja juu, muistan sen epäluulon sekaisen ihmetyksen kun sukulaisrouvalle ostettiin 50-luvulla sähkökone. Aattelin, että siinä äkisti ompelee sormien ylitse.
hannuhoo
VastaaPoistaPitäisi saada pyöreä hihna ja neuloja. Varmaan se haluaisi pienen ryypyn ompelukoneöljyä. Muistan Singerin pienen peltisen öljypullon, jonka kyljessä oli (punainen?) S-kirjain. Muistelen, että mustaa, poljettavan kaltaista Singeriä, olisi ollut myös sähköisenä, mutta ehkä vain teollisuudessa. Kotikoneista tulee ensimmäisenä mieleeni Elna.
Kalevi, juuri näin. Paikat öljytään ja sitten otetaan ryyppy itsellekin, pienet neuvoa-antavat noin varmuuden vuoksi. Ties kuinka hyviin tuloksiin vielä ylletään!
VastaaPoistahannuhoo
VastaaPoistaSe on nähtävissä, jos elää saadaan.