lähden lentoon

Nötön likellä oli jäällä varisparvi ja kaksi merikotkaa jotakin syömässä. Kuvassa on vanha lintu, jonka tunnusmerkkejä ovat keltainen nokka ja valkoiset pyrstösulat. Merikotka on vajaan metrin mittainen ja sen siipien väli on kahdesta metristä kahteen ja puoleen metriin. Merikotka saalistaa kalaa, vesilintuja ja nisäkkäitä, kuten jäniksiä. Saattaa se saada saaliikseen kuutinkin, ja jäähän juuttuneet joutsenet se syö. Mitä ulompana merellä se pesii, sitä lintupainotteisempaa sen ravinto on. Haahka on ehkä sen tavallisin saalis. Utön vesialueelle on ollut ominaista, että merikotkat tekevät varsin perusteellisesti selvää haahkapoikueista. Selkämerellä ei kuulemma tällaista esiinny. On havaittu, että haahkat ovat enenevästi ruvenneet pesimään sisäsaaristossa. Oheiset kuvat on otettu kaukaa lyhyellä putkella. Jos kuvat klikkaa suureksi, sen kyllä huomaa, mutta ehkä kuvista jotain iloa on.

tulkut

Puntulkkuja ruokailemassa itäniityn pihlajassa.

elämän koreus

Nuorella käpytikalla on korea päälaki. Saaressa on nyt paljon tikkoja.

kaksin

Joutsenet ovat pariuskollisia, mikä ei ole aivan tavallista lintumaailmassakaan. Kuvan kyhmyjoutsenet eivät ole Suomen kansallislintuja. Viime talven poikkeuksellinen kylmyys ulkosaaristosakin oli kyhmyreille lajia harventanut rankka koettelemus.

käkenä

Tämä nyt ei ole luontokuvana minkään arvoinen; ainoastaan pikainen näköhavainto käestä, jonka useimmat tunnistavat lähinnä kukunnasta. Saarella on useita käkiä matkalla Afrikkaan. Keväällä alkanut lintujen syysmuutto vilkastuu kaiken aikaa ja samalla lisääntyvät lintujen muuttoa tarkkailevat ornitologian harrastajat saaren kallioilla. Kansanuskomuksessa käki muuttuu syksyllä haukaksi ja pientä haukkaa se erehdyttävästi muistuttaakin.

porkkanajalka

Punajalkaviklo on kovaääninen, aktiivinen varoittelija. Kuvan emo vartioi tarkkaavaisena jälkikasvuaan, joka on supistunut yhteen. Saaren runsaslukuisimpia pesijöitä ovat lapintiirat ja haahkat. Tiirayhdyskunnan alueella kulkeminen on epämukavaa, sillä linnut ovat äänekkäitä ja tekevät aggressiivisia hyökkäyssyöksyjä.

tiira

Tiirojen pesintäaikainen "vihamielisyys" ihmistä kohtaan on jo vähentynyt.

Sanomalehtikirjailijaksi itseään tituleerannut Jouko Tyyri käytti joskus nimimerkkiä Tiira. Minä muistan hänet mm. hänen varsin useasti siteeratusta aforismistaan "Salakuljeta huuto tekstiin, merkin voit jättää pois."

vartiopaikka

Punajalkaviklo varoittelee yhdellä jalalla seisten heinikossa hautovaa naarasta kahdella jalalla seisovasta vaarasta.

kaksin

Pääskyt rakentavat kiivaasti pesää. Yläkuvassa haarapääskyjä, alhaalla räystäspääskyjä.

emo

Eivät kaikki ole haahkoja, jotka munia hautovat, mutta paljon pesiä on, aivan porraspieliä myöten. Kun pesä jää emotta, iskevät pesärosvot maasta ja ilmasta. Ennenvanhaan haahkanmunia kerättiin ruoaksi ja pesäuntuvia tyynyntäytteiksi.

nämä nähtiin

Mustakurkku-uikut perustavat kelluvaa pesäänsä rakkolevästä.

kyhmyri

Kyhmyjoutsen ei ole laadullisesti merkittävä otos itärannan tämänhetkisestä runsaasta linnustosta, mutta helposti kuvattavissa vaatimattomillakin vehkeillä.

Kulunut talvi oli pöllöjen nälkätalvi. Nälkään kuolleita pöllöjä, erityisesti lehto- ja viirupöllöjä, on tänä keväänä tavattu poikkeuksellisen runsaasti. Luultavasti ulkosaaristoonkin eksyneet lehtopöllöt ovat olleet ravinnonhaussa. Lehtopöllö on paikkalintu, joka ei ylittele merenselkiä, mutta on ehkä luullut jääkenttää peltoaukeaksi.

Västäräkkejä on jo nähty vähän, pääskysiä ei vielä.

Säätila tänään klo 17.12: 1, länsi 3.

tirppa

Täällä talvehtii runsaasti mustarastaita. Naakat ovat parina päivänä äännelleet ahkerasti. Eilen näin korpin.

pöllö

Tämä vuosi, toisin kuin edellinen, on ollut huono myyrävuosi, mutta kuvassa oleva pöllö ei myyriä jahtaa. Lajinmääritystä en osaa tehdä. Naapurissa, pihalintujen ruokintapaikalla, on helmipöllö odotellut lentävää hiukopalaa jo pari päivää. Suomen Birdlifen järjestämä pihalintujen bongaustapahtuma jatkuu. Kauanko pöllö jaksaa...

Bombycilla garrulus

Tilhet liikkuvat parvissa ja niitä on saaressa runsaasti. Saaren lintulajisto nousee likelle kolmensadan, mutta enin osa siivekkäistä on tietenkin muuttomatkalaisia. Halvalla kittilasilla ikkunan läpi otetut "lähikuvat" eivät ole hääppöisiä, mutta kyllä niistä linnun tunnistaa. Valituksia kuvien rakeisuudesta ei oteta huomioon.