lauantai 31. heinäkuuta 2010

kopterikyyti

Rajavartiolaitoksen kopteri tulee saarelle myös sairaustapauksissa, kuten tänään. Helikopterikyyti saattaa olla ulkosaaristossa ainut apu potilaan kiireellisessä hoitoon saamisessa. Myös luotsiaseman miehistöllä on ensihoitovalmius.

riippumatto

Riippumaton ajattelija mietiskelee nyt Jurmossa, jollei ole mennyt Korppoon filosofiapäiville.

aaltojen raivo




Säällä on ulkosaarelaiselle aina erityinen merkitys, erittäinkin kun tuuli puhaltelee 27 m/s ja puuskissa vinhemmin. Utsjoella kärvistellään tänään 21 asteen helteessä, mutta täällä on ilman lämpötila enää 19. Vedet sekoittuvat ja viilenevät, ja kun meri hieman tyyntyy, voi nakata verkot veteen saadakseen turskaa paistinpannulle.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

yhä eteläistä

Tuuli on 14 m/s, puuskissa vähän kovempikin. Huomiseksi luvataan suunnilleen samanlaista keliä, mutta tuuli kääntyisi lounaaseen. Jurmon ja Utön välillä voi olla vähän kuoppaista.

kun etelästä tuulee


Lämmin etelätuuli kuivattaa pyykkiä, laulattaa purjeveneiden mastoja, puhisee saarnipuissa ja vyöryttää laineita etelärannan matalikolle.

pyykki on pantu

Aamu valkeni tuulisena. Etelätuuli puhaltelee navakasti 12 m/s, puuskissa vähän rajummin. Lämmintä on parisenkymmentä astetta. Kuvassa ei ole rajapyykki, vaan lakanapyykkiä.

torstai 29. heinäkuuta 2010

plein air

ilta

Päivällä navakka itätuuli pyyhki pilvet taivaalta. Sitten tuuli laantui ja kääntyi puhaltelemaan hiljakseen etelälounaasta. Lämmintä on nyt 21 astetta ja tuulen nopeus 7 m/s. Kuvan vaalea rakennus on nimetty majakkamestarin taloksi. Saaren viimeinen majakkamestari viettää eläkepäiviään saariasunnossaan toisaalla.

havaittu

JT on juuri äsken kenties havainnut Suomessa melko harvinaisen kurppien heimoon kuuluvan mustapyrstökuirin, jota tavataan pesivänä Liminganlahdella ja Ahvenanmaalla.

vihdoin vettä

Viime yönä vaikutti taivaalle pysähtyneen välkkyvä tumma pilvi. Aamulla kuultiin salaman polttaneen Houtskärissä jotain. Tänään kärvistellään mantereella kuumuudesa, täällä ajoittaisessa vesisateessa. Lämmintä on 20 astetta, kaakkoistuulta 1 m sekunnissa. Utsjoella on viisi astetta viileämpää. Sateesta ei voi sanoa muuta kuin hyvää tällä kulottuneella saarella, jossa nurmikoita ei ole ajeltu sitten juhannuksen alusviikon.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

berghamn

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä, jossa yhteysalus pysähtyy vain tarvittaessa eikä silloinkaan viikon kaikkina päivinä. Saari on ollut jo viikinkien satamapaikka. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu 1500-luvulta lähtien. Enimmillään asukkaita on ollut 1800-luvun lopulla, yli 40. Saarelaiset elättivät itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, linnustuksella ja karjanhoidolla. Verot maksettiin kalassa. Vuoden 2007 tiedon mukaan vakinaisia asukkaita olisi kolme, mutta jostain onkimani tiedon mukaan heitä olisi enää yksi.

aamuvalo

Helteisen päivän aamunkoitto.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

asunnot


Kuvassa tienmutkassa oleva valkea talo, Stenhuset, joka valmistui vuonna 1753 yhtä aikaa ensimmäisen majakan kanssa, on saaren vanhin rakennus. Taloa käytettiin majakanvartijoiden virka-asuntona 1860-luvulle, jolloin rakennuksen tulisijat purettiin. Majakanvartijat olivat tuolloin jo pääosin siirtyneet asumaan vastapäiseen taloon, joka on 1840-luvulta. Yläkuvassa näkyy rakennuksen kulma ja alakuvassa vähän enemmän. Merenkulkulaitos omistaa Stenhusetin, jossa toimii saaren kotiseutumuseo. Uudemman rakennuksen on piirtänyt virkatyönään Carl Engel. Vuosien saatossa sen ulkonäköä ja sisätiloja on muutettu. Linnakkeen keittäjä asui rakennuksessa niin pitkään, että taloa ruvettiin kutsuman hänen mukaansa Helkalaksi.

Ruovikko

Itäniityllä kasvaa komeaa ruovikkoa, jota ei pidä sekoittaa kaislikkoon. Kaislaa kasvaa järvissä ja murtovesissä kahden metrin syvyyteen asti. Ruoko kasvaa rannoilla ja kosteikoissa ja sen varsi on ontto, toisin kuin kaislalla. Saaren matala itäranta on kahlaajien suosiossa.

Joutsenet tuntuvat olevan kateissa, mihin saattaa olla syynä poikkeuksellisen kylmä talvi. Haahkanpoikasaterian jälkeen ovat merikotkatkin olleet vähissä. Talvella ne aterioivat jäihin juuttuneilla kyhmyreillä.

tungosta


Purjeveneitä on Aspössakin joskus tungokseen asti. Juhannuksena pystytetty majstång seisoo uljaana kalliolla.

porkkananokat

Kuvassa meriharakka ja lapintiira. Molemmat ovat jo muutollaan. Lapintiiran muuttomatka kuuluu maailman pisimpiin: se talvehtii Etelämantereen rannikoilla ja Etelä-Afrikassa. Meriharakka, hiljakseen urbanisoituva ulkosaariston kahlaaja, talvehtii Pohjois-Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja Etelä-Aasiassa.

toisille vesille

Joskus M/S Eivor kuljettaa veneitä saareen ja saaresta pois. Tämä on lähdössä pois. Tällaiset kaunismuotoiset keskimoottoriveneet ovat mieleeni. En tullut tutkineeksi, olisiko moottorina ehkä kodikkasti potpottava Kipinä tai Vikström. Juppihenkisille muskeliveneille, vesien muovihummereille, näytän keskisormeani.

kesä kukissa

Itäniityllä leijuu mesiangervojen metinen tuoksu. Salpausselän kivipellon takana oleva rakennus on Kojuvret. Nimensä se on saanut neljästä savupiipusta, jotka ovat tuoneet nimenantajan mieleen lehmänutareet. Rakennus tunnetaan myös nimellä kolhoosi. Venäläiset rakensivat sen asunnoksi lennätinlaitoksen miehille. Rakennus on toiminut myös vartiomiesten ja sääaseman hoitajan asuntona sekä sairastupana.

pumpulipelto



Pumpulipelto korjuuta vailla.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

venelaituri

Jurmon venelaiturin kupeella kellui jotain harvemmin nähtyä.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

aamulla varhain



kun aurinko nousi

perjantai 23. heinäkuuta 2010

pamppu

Saaressa kasvaa harvakseltaan osmankäämejä. Nälkävuosina kasvin juurakosta tehtiin jauhoja.

sinisiipi ja rantakukka

a-luokan kaalinsyöjille

Merikaali on ulkosaariston kasvi, joka sopii myös ihmisravinnoksi.

kissankellojen aikaan

Hennot kissankellot ovat vahvoja karussa, kuivassa maaperässä.

torstai 22. heinäkuuta 2010

kalliolla kukkulalla

Terveisiä Jori Malmstenille!

purje

Tänä iltana ei kuuta näkynyt ja aurinko laski autereiseen mereen. Lämmintä on nyt illalla 23 astetta ja etelälounaista tuulta 7 m/s.

täällä

Tässä on yksi könsikäs, joka vie venepaikkoja marilaisilta. M/S Aspö liikennöi Turusta kaksi kertaa viikossa venäläislaituriin. Laivassa voi yöpyä. Ennen vuotta 2005 eivät turistit voineet yöpyä saarella. Saarelle risteilee myös Kristina Brahe, joka käyttää yhteysaluksen laituria. Mielestäni saareen kohdistuva turismi on varsin voimaperäistä, jopa aggressiivista. Jotkut saarelaiset ovat kakkosasunnossaan juhannuksesta elokuun puoliväliin kestävän pahimman turistiryntäyksen ajan. Mielestäni saaren luontainen vetovoimaisuus ei edellyttäisi sellaista väkimäärää, mikä tänne sulloutuu ja sullotaan, mutta ehkä on eksoottista käydä Suomen eteläisimmässä asutussa saaressa, jossa on maamme vanhin majakka. Saaren kuulumisen veneilijöiden purjehduskohteisiin ymmärrän hyvin. Itsekin tulin saareen turistina, mutta havaitsin pian tulleeni jäädäkseni. Kaikki on kuitenkin elämässä olemassa vain toistaiseksi, myös saarelaisuus täällä. Näkökantani on tietenkin itsekkään subjektiivinen. Tärkeää on, että saari elää, mutta jos se elää niin, etten siellä viihdy, teen siitä johtopäätökseni. En ole vaatimassa turisteja pois. Suurin osa vuodesta on sentään hyvää ja rauhallista aikaa.

ankkurissa

Suojaisa satamalahti saaren pohjoispuolella mahdollistaa turvallisen ankkuroinnin. Veneen takana oleva Ormskär on kuulunut armeijan linnoitusalueseen.

puoliltapäivin

Puolen päivän aikaan lämmintä oli 25 astetta ja etelätuulta 10 m/s. Kesäpäivä ei siitä oikeastaan parane, sillä tuuli katkaisee helteeltä kärjen. Sadetta maa kaipaa.

aamukymmeneltä


Enskärin vierasvenelaituri on täynnä toinen toistaan persoonallisempia menopelejä. Satamalahden satametrisessä venäläislaiturissa on joskus vain muutama masto, koska tilaa on tehtävä luotsikuttereille ja matkustaja-aluksille. Suojaisa lahti on varsin sovelias ankkuripaikka. Nyt, aamukymmeneltä, etelälounainen tuuli puhaltelee lempeästi 5 m/s ja lämmintä on 22 astetta. Sää ei juuri tästä parane, jollei sitä ole lämmön lisääntyminen puolipäivää kohden.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

nousee kuu, laskee aurinko




aallonmurtajat



Jos kehtaisin, hieman karkeistaen sanoisin, että saareen tulevat pikaturistit raahustavat ryhmissä silmät harittaen. Harhaileva katsanto johtuu siitä, ettei matkailija tiedä, mihin katseensa kiinnittäisi, koska parissa tunnissa ei paljon ehdi. Saaren ehdottomasti vetovoimaisin paikka on päivittäistavaramyymälä, tavallinen pieni K-kauppa, jonka ainoa varsinainen eksoottinen tuote on Ahvenanmaalaisen panimon valmistama saaren nimikko-olut. Normaalia matkamuistokrääsää on jonkin verran. Kaupassa ei siis myydä saappaita, kalaverkkoja, sydevestejä, öljykangastakkeja, katiskoita, haaveja, lippauistimia eikä venetervaa, mutta kylläkin saaristolaisleipää, jossa on saaristolaisuutta yhtä paljon kuin maalais-maksamakkarassa maalaisuutta. Kalat on uitettu tarjoiluvalmiina purkkeihin. Shoppailukansa pitää kuitenkin kaupan hengissä, mikä on hyvä asia saaren vakinaisille ja puolivakinaisille asukkaille. Vaihtoehtoista turismia edustavat kuvamme etelälahden matalikolla polskivat vesipedot.