sunnuntai 29. elokuuta 2010

saalis




Kuljeskelin päivällä rannoilla. Löysin mitä etsin ja sen lisäksi joutsenen ja merimetson siivet sekä kaltatun hylkeenpuolikkaan.

4 kommenttia:

  1. Realismia hyvinkin, mutta mikä ja miksi?

    VastaaPoista
  2. Merikotkat einehtivät muita lintuja ja ihmiset hylkeitä, mutta tämä keskeltä katkaistu hylje on kyllä minulle arvoitus. Hylkeitä täällä loikoilee ihan lähikallioilla. Niitä ei ole enää pakko ammuskella ravinnoksi tai rukkasiksi, joten puhutaankin virkistysmetsästyksestä, kuten eräitten muittenkin otusten osalta. En tiedä, mikä siinä virkistää, koska hernepyssyä järeämpää asetta en ole käyttänyt. Metsästyksellä ja kalastuksella on kuitenkin saarissa niin pitkät perinteet, ettei kielteisiä näkökantoja kuunnella hyvällä. Villiä ja vapaata siikaa ja silakkaa syönkin mieluummin kuin norjalaista kassilohta. Hylkeenlihastakin tulee kuulemma hyvää, kun sitä maidossa liottaa.

    VastaaPoista
  3. Ketkä siellä metsästystä harjoittavat, saarelaisetko? Tuntuisi oudolle koska noin törkeästi jäteään rantaan "ylimääräiset"
    Siis merikotka pystyy saalistamaan joutsenenkin, huh on se melkoinen peto.
    Perinteistä metsästystä nyt tuskin tarvitaan enää missään, enkä myöskään ymmärrä tappamista virkistys tapana. No okei, sitähän kalastuskin on, eli taidan vaan hurskastella. :(

    VastaaPoista
  4. Tiitsa

    Joutsenia on näkynyt minun mielestäni poikkeuksellisen vähän viime talven jälkeen. Talvi oli kova ja jäihin juuttuneet linnut joutuivat merikotkien ruoaksi. Niillähän oli oikein kulutusjuhlat, jotka jatkuivat haahkapoikueilla. Jonkun lintumiehen mielestä haahkailmiö on paikallinen.

    Haahkojen on havaittu alkaneen suosia aikaisempaa enemmän pesinnässään sisäsaaristoa, joka on turvallisempi poikueiden henkiinjäämisen kannalta.

    Muutamalta viime kuukaudelta minulla ei ole yhtään merikotkahavaintoa, mutta kyllä niitä siellä täällä nähdään.

    Jotkut saarelaiset harrastavat hylkeenpyyntiä. Tässä likellä on paikka, joihin hylkeet laumoiksi kerääntyvät.

    Kala on eläinlajina niin paljon nisäkkäistä poikkeava, ettei ihminen välttämättä ajattele syövänsä kaveriaan.

    Hyvinvointiyhteiskunta antaa mahdollisuuden myös ravinnon ja asustemateriaalin eettiseen arviointiin.

    Veganismilla ei ole tätäkään maata rakennettu.

    VastaaPoista