Loputkin lasten päivästä vajoaa lumihankeen.
Lumenkirkas ilta hulmuten syttyy.
Valtaisat äidit riisuvat lapset pesua varten.
Uni helmansa kokoaa, kävelee nyt talosta taloon,
kokoaa lapset, armias, hyvään yöhön.
Hannu Tikanoja
torstai 17. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
En nyt ensin meinannut ymmärtää mitä tuossa kirjoitit, mutta eipä se ollutkaan omaa tekstiäsi.
VastaaPoistaEn minä ihan niin fiksu... Siinä on paljastunut hiukan venäläisten tekemää mukulakivikatua.
VastaaPoistaHyvin on jäänyt mieleen röykytys kun "tossa kohtaa" lapsena ajoimme bussilla kaupunkiin. Sitä sanottiin "tykkitieksi". 60-luvulla ajoi vaimoni samaa tietä Kätilöopistolle synnyttämään! Nyt niitä ei kai montaa pätkää enää ole.
VastaaPoistahh
Pitkin harppauksin eteni kevät tänään täälläkin,nyt jäädään odottamaan sunnuntaiksi luvattua(uhattua) lumisadetta.
VastaaPoistahh
VastaaPoistaNäitä oli ainakin pääkaupunkiseudulla Venäläisten linnoitustöiden jäljiltä. Koulutieni Kotkassa kulki osittain mukulakivikadun kautta ja siinä polkupyörän lokasuojat hieman rämisivät. Sitten tulivat nupukivet ja lopulta asvaltti. Kuvassa olevan mukulakivikadun vieritse kulki kuusikymmenluvulle asti kapea rata tykinammusten kuljettamista varten.
tiitsa
VastaaPoistaLiisteriä suksiin ja menoksi.
Mainio kuva - vanhaa ja historiallista.
VastaaPoistaVanhaa se minäkin olen kuvannut melkoisen paljon.
Minun mielestäni se ei koskaan mene hukkaan. Vanhat miljööt saattavat hävitä - valokuvissa ne saattavat säilyä jälkipolville - toivotaan niin...!
Eko
VastaaPoistaOlet erittäin oikeassa!