sunnuntai 30. toukokuuta 2010
kukkiva maa
lauantai 29. toukokuuta 2010
luotsaus
perjantai 28. toukokuuta 2010
siivekkäät
Kalalokki, haahkapesueet ja koukkukaulat.
Useat haahkakoiraat ovat jo poistuneet sulkasatoalueille. Yksihuoltajaäidit lapsineen liittyvät usein yhteen, jolloin puolustautuminen siivekkäitä petoja vastaan on tehokkaampaa. Parina edellisvuotena merikotkat tekivät jokseenkin tarkasti selvää haahkanpoikasista, jotka ovat myös lokkien herkkua.
Useat haahkakoiraat ovat jo poistuneet sulkasatoalueille. Yksihuoltajaäidit lapsineen liittyvät usein yhteen, jolloin puolustautuminen siivekkäitä petoja vastaan on tehokkaampaa. Parina edellisvuotena merikotkat tekivät jokseenkin tarkasti selvää haahkanpoikasista, jotka ovat myös lokkien herkkua.
rentukoita ja muita
Itäniityllä kasvaa muutamia rentukoita ja siinä saaren keltaiset kevätkaunottaret ovatkin. Kivien keskelle juurtuneet suomenpihlajat ovat sinnikkäitä eläjiä. Alimmassa kuvassa punaisella liputetuissa kukkaruukuissa on käärmeenpistoyrttejä. Turun yliopiston Ekologian osasto tutkii kasvin ja sitä ainoana ravintonaan käyttävien hermosuoyökkösen, erään kärpäslajikkeen ja ritariluteen välistä yhteyttä.
maanantai 24. toukokuuta 2010
sotaväki
Tänään tupsahti saarelle neljän kuljetusaluksen tuomina ruotsiin matkaavia sotilasasuisia henkilöitä vessailemaan, ruokailemaan, hoitamaan varusteitaan ja muuten vain oleilemaan. Armeijalla on saarella edelleen valvonnassaan alueita, joille siviilit eivät pääse, mutta ilmeisestikään armeijan henkilöstö ei tarvitse lupaa astua siviilien alueelle. Joillekin saari on edelleen ensi sijassa sotilaslinnake, joillekin ennen kaikkea entinen luotsien ja majakanvartijoiden saari. Lintuharrastajille saari on ornitologiaa, vesilläliikkujille purjehduskohde ja kansallista puudutusvirkistäytymistä harrastaville notkumispaikka. Venäjän armeija alkoi linnoittaa saarta 1900-luvun alulla ja Suomen armeija lähti saaresta 2005. Saaressa asuvat edelleen majakan viimeinen vartija ja eräs linnakkeen entisistä päälliköistä. Rauhallista ympäristöä rakastaville saari on ihanteellinen asuinpaikka alkusyksystä alkukevääseen. Huonoja ilmoja täällä ei ole. Suhtautuminen säähän on asennekysymys.
aurinkotuolit
Sää on normalisoitunut. Aurinkotuolit saavat odottaa. Eilen satoi, viime yönä satoi ja luoteistuuli yltyi navakaksi, puuskissa myrskyksi. Katto ei vuotanut. Nyt, kesää odotellessa, puhaltelee tuuli 17 m/s ja lämmintä on viitisen astetta. Kevään hellelukemat ovat olleet suunnilleen samat Utsjoen kanssa.
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
hylky
Saaren ympärillä olevia karikkoisia vesiä, joissa lepää lukuisia hylkyjä, on sanottu laivojen hautausmaaksi. Yhden jäännökset kohoavat vedenpinnan yläpuolelle etelärannan matalikolla. Kirkkaan veden aikana voi veden lävitse nähdä erään puualuksen hylyn. Kuvan laivan on myrsky huuhtonut kuiville Västra Uddenin patterin lähistöllä.
lehti puussa lehtipuussa
Pihamaat kukoistavat, mutta lehdet puihin tulevat myöhemmin kuin mantereella. Koivut ovat vasta hiirenkorvalla. Pihlajat lehtivät ahkerimmin ja näyttävät jo kukkanuppunsa. Saarnet panttaavat vielä vihreyttään. Sade jatkuu runsaana, kun kello on 19.15, lämpötila 9 astetta, etelätuulta 5 m/s ja näkyvyyttä merellä 900 m.
vartiopaikka
muistomerkki
Kuva lammashaasta ei ole häävi, mutta kohteesta en saa parempaa. Kuvan esittämisen perustelee siihen liittyvä tieto. Nimittäin presidentti Mauno Koivisto vieraili linnakkeessa 20.7.1982. Saarella oli varustauduttu lentopallon ystäväksi tiedetyn Koiviston tuloon kunnostamalla lentopallokenttä, mikäli presidentti innostuisi pelaamaan. Kenttä, joka nykyisin toimii lammashakana, jäi vaille presidentillistä silausta tai siunausta. Presidentin ollessa seurueineen lähdössä kysyi adjutantti vierailun järjestäjien edustajalta, oliko lentopallokenttä pystytetty eilen vaiko kenties jo toissa päivänä. Ehkä adjutantti halusi olla vitsikäs.
ekovandalismia
Tämä kuva tarha- eli kangaskäärmeestä on ollut aiemminkin esillä, mutta nyt siitä erityisestä syystä, että saarella vieraili opettajansa johdolla turkulaisia ”tarkkislaisia”, jotka kunnostautuivat viime viikonloppuna tappamalla kottikärryllisen käärmeitä, joista valtaosa oli vaarattomia, rauhoitettuja tarhakäärmeitä, joiden tappamisesta on määrätty 252 euron korvaus. Ekovandalismin opetusjakso päättyi käärmeiden päiden listimiseen ja ruumiiden ripustamiseen puihin ja pensaisiin. Kyy on rauhoitettu muissa EU-maissa, paitsi Suomessa, mutta sekin on epäraamatullisesti rauhaa rakastava ja luikertaa ihmistä pakoon, jos vain pääsee ja puraisee vain kokiessaan joutuneensa äärimmäiseen hätään. Täällä on erittäin paljon käärmeitä ja niitä osataan varoa.
lauantai 22. toukokuuta 2010
meren henki
perjantai 21. toukokuuta 2010
saaresta kivikylään
Oli tultava saaresta asioita hoitamaan.
Pyöräilin Keskuspuiston läpi Pitkäkoskelle. Sää oli liki helteinen. Tuomet ja poppelit tuoksuivat huumaavasti. Mietin, valitsisinko karun kalliosaaren vai mantereen lehtojen tuoksuvan vehreyden, jos pitäisi valita toinen tai toinen. Ajattelen, että joskus löydän paikan, jossa molempien hyvät puolet yhdistyvät, joskin raikasta merituulta saa hengittääkseen vain kaukana merellä.
Lehtomaiden linnunlaulun runsaus blogisaarelta puuttuu. Satakieli laulaa vain muutollaan. Käki saattaa pysähtyä kukkumaan matkallaan Afrikasta. Kiuru lauloi jo varhain itäniityllä, mutta helisee nyt muualla. Tiirojen äänikudelma on päivisin tiuha. Haahkojen vaimea pulina kantautuu luotojen kupeilta keväiseen yöhön.
Pyöräilin Keskuspuiston läpi Pitkäkoskelle. Sää oli liki helteinen. Tuomet ja poppelit tuoksuivat huumaavasti. Mietin, valitsisinko karun kalliosaaren vai mantereen lehtojen tuoksuvan vehreyden, jos pitäisi valita toinen tai toinen. Ajattelen, että joskus löydän paikan, jossa molempien hyvät puolet yhdistyvät, joskin raikasta merituulta saa hengittääkseen vain kaukana merellä.
Lehtomaiden linnunlaulun runsaus blogisaarelta puuttuu. Satakieli laulaa vain muutollaan. Käki saattaa pysähtyä kukkumaan matkallaan Afrikasta. Kiuru lauloi jo varhain itäniityllä, mutta helisee nyt muualla. Tiirojen äänikudelma on päivisin tiuha. Haahkojen vaimea pulina kantautuu luotojen kupeilta keväiseen yöhön.
torstai 20. toukokuuta 2010
matikainen
Kuluva vuosi on ollut huono myyrävuosi, minkä vuoksi paikkalintuna tunnettuja lehtöpöllöjä harhautui ravinnonhaussaan kovan pakkastalven synnyttämien jääkenttien yli ulkosaaristoon asti. Laajoja ulapoita ne eivät lähde ylittämään. Eräs yksilö on sinnitellyt saaressa näihin päiviin asti, mutta ei ole löytänyt ruokapöytäänsä tätä Matikaisten sukuun kuuluvaa vipeltäjää, joka varhaiskeväällä pisteli parempiin suihin syksyllä porraspieleen istutetut krookuksensipulit. Voi olla, että myyriä on ollut kaksikin, sillä talon nurkalta löytyi toinen vesimpäriin hukkuneena. Ehkä kuvamme otus on leski, mutta sitä en osaa sanoa, onko hän herra vai rouva.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)