Siinä on vinkkelilaituri eikä tuolle osalle kyljittäin enempää mahdukaan. Muun tilan vievät luotsikutterit ja kaksi kertaa viikossa laituriin saapuva m/s Aspö. Laiturille vänkeää välillä armeijakin, kuten toissa päivänä. Tämä on periaatteessa maksutonta tilaa. Vapaehtoista laiturimaksua varten kaupassa on lipas. Entisellä kasarmialueella, Enskärillä, on maksullista tilaa sähköineen, saunoineen, vesijohtoineen. Polttoainetta ei saarella edelleenkään myydä.
Eikös tämä ole se "päälaituri"? Se minkä päässä on Utö opaste ja siitä vasemmalle kun lähtee tulee kaupalle, yms. Laiturin toisella puolella on saraheja rannassa (kaupan puolella) ja toisella puolella mökkilaitureita ja saraheja muistaakseni sielläkin. Kun viimeksi olimme siinä, veneet olivat toisin päin, ankkurissa keulat laiturissa ja meitä oli siinä toistakymmentä lepuuttajien vaikeroidessa välissämme.
Meidän vieressämme oli pienen pieni puinen purjevene. Kun aloin tehdä ruokaa ja laitoin liesituulettimen päälle, en edes ajatellut, sen poistoilma puhalsi suoraan purjeveneen avotilassa olevan purjehtijanuorukaisen silmille. Onneksi sanoi asiasta. Sen jälkeen meidän veneessä käytiin syömässä hotellilla :-D
Montako paikkaa siellä maksullisessa laiturissa on ja mikä on vuorokausimaksu? Missä päin se on katsottaessa siinä satama-altaassa? En tuollaisesta tiedäkään...
Kuvassa olevaa laituri on kai myös saaren päälaituri (Stora bron) ja se on veneilijöiden käytössä maksuttomasti. Hembygdsföreningen (kotiseutuyhdistys) kerää kuitenkin vapaaehtoista satamamaksua, jolla tuetaan kotiseutuyhdistyksen toimintaa. Päälaiturin länsipuoli on suurelta osin varattu merenkulkulaitoksen aluksille sekä yhteysalukselle (m/s Aspö, joka kulkee kesäaikana). Laituri ei ole sama kuin lastaulaituri, jonka kylkeen tai rampille tulee yhteysalus ja jonka päässä on Utö-kyltti ja jonkinlainen opaste siitä, mitkä ovat armeijan alueita ja mitkä eivät. Joskus siihen on kiinnitettynä jokin turistialus, kun m/s Eivor on Pärnäisissä. Joskus on armeijan alus. Merivartiolaitos liikkuu helikopterilla.
Tämä kuvassa oleva laituri on aikoinaan venäläisten rakentama. Se on luotsikutterin kotisatama. Laiturilta hieman vasemmalle on kauppa.
En tiedä, montako venepaikkaa on maksullisessa laiturissa, joka valmistui vasta viime kesänä, mutta maksu on 25 e vuorokaudelta sisältäen veden ja sähkön. Sehän on vähän, kun ottaa huomioon veneilyn kalleuden. Usein siinä on tänä kesänä kaksi tai kolme paattia kellunut. Jos vilkaiset päälaiturilta hieman vasemmalle lännen suuntaan, näet maksullisen laiturin ynnä saunan ja mitä kaikkea siinä onkaan.
Ok. Viime kesänä, ilmankos en siitä mitään tietänytkään, myä käytiin siellä toissa kesänä. Helpottaahan se vähän saaren ruuhkahuippuja. Vaan kallis on - Hankoon taitaa päästä samalla rahalla.
Kallis se on, mutta jos majoitut hotelliin, mikä on vielä kalliimpaa, saat pitää paattia laiturissa ikään kuin maksutta. Kaikkea muuta se armeija räjäytteli, mutta ei kasarmejaan, joiden tieltä se räjäytteli ikivanhaa kalliota. Ei siellä kirveellä olisi paljon töitä, mutta kauhakuormaajalla kyllä. Muutenkin ihmetyttää, ettei valtio voi voi siivota romuja jäljiltään.
Toinen saari, jota ihmettelen on Jussarö. Armeija oikein lähtiäisiksi leikki siellä loppusotaa ja pamautti kaikki rakennukset romuksi. Sitten avasi saaren yrittäjälle ja yleisölle. Nyt on jäljellä vain asbestivaara-kyltit. Onko siinä mitään järkeä? Minun mielestäni ei.
Kaunis saari, mutta romuttamatta vieläkin kauniimpi, uskon.
Niinhän se on. Utö on lajissaan kaunis saari, jos karusta luotosaaresta tykkää. Meri on aina läsnä, katsoi suuntaan tai toiseen. Saaren viehätys on juuri siinä. Klaustrofobiaan taipuvaiselle paikka ei ole hyvä. Varusmiehiäkin jouduttiin aikoinaan lähettämään muuanne Utö-kammon takia. Armeijalla on saarella edelleen intressejä ja sen omistamat alueet ovat kulkukiellossa ja kaukovalvonnassa. Pääsaaren tykkejä ei ole deaktivoitu, joten ne ovat varmaan olemassa ohjusten torjuntaa varten.
Saaren venäläislaiturin kyljessä oli eilen viisi valkoista jahtia, kaukaisin Englannista. Veneilyruuhka ulkosaarissa alkaa juhannuksesta.
Katselinkin, että vielä mahtuvat kylkikiinnitykseen - luksusta.
VastaaPoistaSiinä on vinkkelilaituri eikä tuolle osalle kyljittäin enempää mahdukaan. Muun tilan vievät luotsikutterit ja kaksi kertaa viikossa laituriin saapuva m/s Aspö. Laiturille vänkeää välillä armeijakin, kuten toissa päivänä. Tämä on periaatteessa maksutonta tilaa. Vapaehtoista laiturimaksua varten kaupassa on lipas. Entisellä kasarmialueella, Enskärillä, on maksullista tilaa sähköineen, saunoineen, vesijohtoineen. Polttoainetta ei saarella edelleenkään myydä.
VastaaPoistaJurmossa näkyi äsken laiturissa kolme seilipaattia ja muu matkaaja.
VastaaPoistaEikös tämä ole se "päälaituri"? Se minkä päässä on Utö opaste ja siitä vasemmalle kun lähtee tulee kaupalle, yms. Laiturin toisella puolella on saraheja rannassa (kaupan puolella) ja toisella puolella mökkilaitureita ja saraheja muistaakseni sielläkin. Kun viimeksi olimme siinä, veneet olivat toisin päin, ankkurissa keulat laiturissa ja meitä oli siinä toistakymmentä lepuuttajien vaikeroidessa välissämme.
VastaaPoistaMeidän vieressämme oli pienen pieni puinen purjevene. Kun aloin tehdä ruokaa ja laitoin liesituulettimen päälle, en edes ajatellut, sen poistoilma puhalsi suoraan purjeveneen avotilassa olevan purjehtijanuorukaisen silmille. Onneksi sanoi asiasta. Sen jälkeen meidän veneessä käytiin syömässä hotellilla :-D
Montako paikkaa siellä maksullisessa laiturissa on ja mikä on vuorokausimaksu? Missä päin se on katsottaessa siinä satama-altaassa? En tuollaisesta tiedäkään...
Kuvassa olevaa laituri on kai myös saaren päälaituri (Stora bron) ja se on veneilijöiden käytössä maksuttomasti. Hembygdsföreningen (kotiseutuyhdistys) kerää kuitenkin vapaaehtoista satamamaksua, jolla tuetaan kotiseutuyhdistyksen toimintaa. Päälaiturin länsipuoli on suurelta osin varattu merenkulkulaitoksen aluksille sekä yhteysalukselle (m/s Aspö, joka kulkee kesäaikana). Laituri ei ole sama kuin lastaulaituri, jonka kylkeen tai rampille tulee yhteysalus ja jonka päässä on Utö-kyltti ja jonkinlainen opaste siitä, mitkä ovat armeijan alueita ja mitkä eivät. Joskus siihen on kiinnitettynä jokin turistialus, kun m/s Eivor on Pärnäisissä. Joskus on armeijan alus. Merivartiolaitos liikkuu helikopterilla.
VastaaPoistaTämä kuvassa oleva laituri on aikoinaan venäläisten rakentama. Se on luotsikutterin kotisatama. Laiturilta hieman vasemmalle on kauppa.
En tiedä, montako venepaikkaa on maksullisessa laiturissa, joka valmistui vasta viime kesänä, mutta maksu on 25 e vuorokaudelta sisältäen veden ja sähkön. Sehän on vähän, kun ottaa huomioon veneilyn kalleuden. Usein siinä on tänä kesänä kaksi tai kolme paattia kellunut. Jos vilkaiset päälaiturilta hieman vasemmalle lännen suuntaan, näet maksullisen laiturin ynnä saunan ja mitä kaikkea siinä onkaan.
Ok. Viime kesänä, ilmankos en siitä mitään tietänytkään, myä käytiin siellä toissa kesänä. Helpottaahan se vähän saaren ruuhkahuippuja. Vaan kallis on - Hankoon taitaa päästä samalla rahalla.
VastaaPoistaKallis se on, mutta jos majoitut hotelliin, mikä on vielä kalliimpaa, saat pitää paattia laiturissa ikään kuin maksutta. Kaikkea muuta se armeija räjäytteli, mutta ei kasarmejaan, joiden tieltä se räjäytteli ikivanhaa kalliota. Ei siellä kirveellä olisi paljon töitä, mutta kauhakuormaajalla kyllä. Muutenkin ihmetyttää, ettei valtio voi voi siivota romuja jäljiltään.
VastaaPoistaToinen saari, jota ihmettelen on Jussarö. Armeija oikein lähtiäisiksi leikki siellä loppusotaa ja pamautti kaikki rakennukset romuksi. Sitten avasi saaren yrittäjälle ja yleisölle. Nyt on jäljellä vain asbestivaara-kyltit. Onko siinä mitään järkeä? Minun mielestäni ei.
VastaaPoistaKaunis saari, mutta romuttamatta vieläkin kauniimpi, uskon.
Niinhän se on. Utö on lajissaan kaunis saari, jos karusta luotosaaresta tykkää. Meri on aina läsnä, katsoi suuntaan tai toiseen. Saaren viehätys on juuri siinä. Klaustrofobiaan taipuvaiselle paikka ei ole hyvä. Varusmiehiäkin jouduttiin aikoinaan lähettämään muuanne Utö-kammon takia. Armeijalla on saarella edelleen intressejä ja sen omistamat alueet ovat kulkukiellossa ja kaukovalvonnassa.
VastaaPoistaPääsaaren tykkejä ei ole deaktivoitu, joten ne ovat varmaan olemassa ohjusten torjuntaa varten.