sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

kirjekyyhky



Ensin se kyräili ja pörhisteli kuin pelotellakseen ja lennähti tiehensä. Pian se kuitenkin palasi ja vaikutti melkein siltä kuin sillä olisi ollut halua kaveerata kanssani. Ennen saarelle saapumistaan se oli ollut ainakin Puolassa, missä oli joutunut rengastajan verkkoon.

6 kommenttia:

  1. Rauhallinen ja hiljaa istuskeleva tai liikkuva ihminen herättää myös linnuissa uteliaisuutta. Kenties se olisi tosiaan halunnut tehdä kanssasi tuttavuutta. Ja, Puolan jälkeen täysin käsitettävä juttu. Mielenkiintoiset ja jännittävät värit sekä kuviot ulkomaalaisella vieraallasi, sehän on suorastaan kaunis.:)

    VastaaPoista
  2. Sehän on kaunis, arvokaskin, lähtöjään kalliokyyhky, kuten suomalainen pulukin, mutta ihmisen jalostama, ja helppo saalis ulkoluodon petolinnuille, mikä lie yksinäisen tähden harhailija. Muutama sepelkyyhkykin kävi kevään korvilla saarella. Kaksi satakieliherraa on kuuluttanut itsestään, mutta luulen, että ovat vielä etäällä mahdollisista morsiamistaan.

    VastaaPoista
  3. Tosiaan kaunis lintu, tai toisaalta onko rumaa lintua olemassakaan. Liekö kyseistä kyyhkyä sisämaassa lainkaan.
    Hienoa tavata tuollainen harvinaisuus.

    VastaaPoista
  4. Hieno lintu.Tollasta en ole koskaa nähnyt!

    VastaaPoista
  5. Luulenpa, että tätä lajia ei ole luontaisesti pesivänä ollenkaan. Mistä lie karannut. Tällaisten kyyhkyjen munat ovat arvotavaraa. En tiedä, onko kuvassa herra vai rouva.

    VastaaPoista
  6. jk.

    Tiitsa

    Kyllä minusta kalkkuna on ruma, paitsi ruokapöydässä, jossa sekin on makuasia.

    VastaaPoista