torstai 30. syyskuuta 2010
syksyn värit
Monissa blogeissa on ollut hienoja ruskakuvia. Saaren ruska on lähinnä maaruskaa, jossa kyllä löytyy vaihtelua. Yllä itäniityn syksyistä heinikkoa ja alla äskettäisen, komean kukintansa lopettanutta kanervikkoa, seassa katajia. Teeri pesi täällä tänäkin vuonna.
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
merkit kalliossa
Ihmiskäden kallioon hakkaamat merkinnät (ylinnä ja alinna) löysin vasta äsken. Nämä eivät ole ainoat. Vuosiluvut askarruttavat. Menisikö toinen Kekkosen piikkiin?
tiistai 28. syyskuuta 2010
maanantai 27. syyskuuta 2010
talvipesään
Outi kunnostaa trailerille nostettua Taivaanvuohta. Vili katsoo päältä ja kuljettaa linnun talvipesään.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
tyyntä
Lauantaina 25.9. kesä ja syksy ottivat vielä mittaa toisistaan ilman lämpötilan kohotessa parhaimmillaan parinkymmenen asteen tuntumaan. Avomerellä oli kyllä tuulta purjehtimiseen asti ja laiturin kupeessa nähtiin vieraileva purjevene. Yläkuvan punaisen pilotin kotisatama on Helsinki. Saaren koulun opettaja omistaa alakuvassa olevan matkaajan.
tiet
Yäkuvassa linnuntiellä sorsien koreografiaa. Alhaalla syksyn etenemisen myötä hiljennyt kylätie. Lintujen muuttosesongin jälkeen saari hiljenee talveksi koko lailla - virotakseen pääsiäisen tienoilla. Lasten äänet kajahtelevat talvella ylinnä.
lauantai 25. syyskuuta 2010
syyspäivä
Tänään oli uskomattoman lämmin, heikkotuulinen ja utuinen päivä. Tuuli oli etelässä, mutta huomenna sen pitäisi jo kääntyä pohjoiseen.
perjantai 24. syyskuuta 2010
pohjoiskoillista rantaa
Lempeän keskipäivän rantanäkymiä. Saaren pienet haavikot ovat vielä vihreitä, mutta syksyn merkit ovat jo niissäkin näkyvillä. Rantoja kulkiessani tunnistin ainakin pikkutyllin ja varmistin nähneeni kaksi punakuiria. Polulla tuli T vastaan ja kertoi kuvanneensa ruovikon kätköstä kapustarintaa. Pihoilla lenteli viherpeippoja ja olinpa näkevinäni niiden joukossa tavallisenkin peipon. Hippiäisiäkin on näkösällä. Neljästä seitsemään grammaan painava pallero on osittaismuuttaja. Taannoin täällä nähtiin harvinaisuutena tulipäähippiäinen. Myös punarintoja on ilmestynyt pihoille. Osa niistä lentää talvehtimaan Pohjois-Afrikkaan asti.
torstai 23. syyskuuta 2010
merelliset
laine kuohupää
Kuohuja kyllästymiseen asti, olkaa hyvät! Minusta tuntuu siltä, etten kyllästy niihin ikinä. Paras aalto ja pärske on edelleen kuvaamatta. Haaksirikoista voisivat saaren rantakalliot ja lähiluodot kertoa. Hylkyjä on puualuksista sukellusveneeseen. Utöstä 13.9.1942 lähteneen ja miinaraivaimeen takertuneen miinan räjäyttämä panssarilaiva Ilmarisen hylky paikannettiin kolmen vuoden etsintöjen jälkeen vuonna 1990. Hylky on ylösalaisin 25 meripeninkulman päässä Utöstä etelään 70 metrin syvyydessä. Noin 15 kilometrin päässä Ilmarisen hylystä on M/S Estonian uppoamispaikka. Ilmarinen vei syvyyksiin 272 miestä, joukossa muuan seiskarilainen sukulaiseni. Estonian onnettomuudessa menehtyi 852 ihmistä.
tiistai 21. syyskuuta 2010
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
punertaa...
vekotin
perjantai 17. syyskuuta 2010
todennäköinen sää
Navakka etelätuuli pullistaa tuulipussia. Saaren säähavaintoasema on Suomen toiseksi vanhin. Vanhin on Helsingin Kaisaniemessä. Ensimmäinen maininta Utön säähavaintoasemasta on vuodelta 1881. Aluksi asema sijaitsi majakassa, mutta myöhemmin havaintolaitteet sijoitettiin havainnoijan pihapiiriin ja sittemmin sotilasalueille. Vuonna 1929 asemalla käyneen tarkastajan mielestä sademittari sijaitsi epäedullisessa paikassa. Tarkastaja olisi halunnut mittarin avoimelta paikalta enemmän luonnontilaiseen ja tuulensuojaiseen paikkaan, mutta sääaseman hoitajan mielestä sellaista ei löytynyt, etenkään, kun saarella kasvoi vain noin kaksi puuta. Nyt asema on automatisoitu ja se lähettää tietoja Ilmatieteen laitokselle kymmenen minuutin välein.
torstai 16. syyskuuta 2010
aallot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)