Harvinaisen vähän olen nähnyt tänä talvena pihalintuja, tintin siellä, toisen täällä. Viherpeipot ovat kadoksissa, samoin mustarastaat. Pitkään näkyi tinttien joukossa pikkuvarpunen. Yksinäinen varis lenteli luodolla muutamana päivänä. Ovat tainneet pienet tirskuttajat joutua surman suuhun. Varpushaukka on jo joitakin aikoja aterioinut tinttiporukasta. Lintubongarit raportoivat yhtenään pöllöistä, joten ei ole ihme, että pötyä on pantu pöytään runsaasti tänä huonona myyrätalvena.
Kuvassa oleva mänty toimii myös sarvipöllöjen päivätorkkupaikkana. Viime talvena siinä torkkui täällä harvinainen lehtopöllökin. Alempana on kiikarilinnustajan yötorkkupaikka itäniityllä. Teltan asukas valittaa päivän lyhyyttä ja yön pituutta, mutta kertoo saaneensa runsaan lintusaaliin itärannan sulavedestä.
Täälläkin on moni kertonut tirppojen vähentyneen. Itse olen huomannut ettei sapuskaa mene enää samaan tahtiin kuin alussa, liekö syöjät vähentyneet vai ruokatarjontaanko pitäisi tulla muutosta. ;)
VastaaPoistaMistä johtunee, niin... Pakkaset palelluttavat, pesintä epäonnistuu, taudit vainoavat, keskieurooppalaiset syövät...
VastaaPoistaNiin, kyllä vain ne lintujen äänet ovat piristäviä, kun tintin ääni helkkää, niin kivitalojen keskellekin on tullut kevään tuntua. Pensasaidat taitavat olla pikkulinnuille paras suoja. Mitenkäs se lintujen ruokinta siellä? Onko innokkaita lintulautojen pitäjiä?
VastaaPoistaJoitakin piharuokintoja on, enemmän tai vähemmän säännöllisesti hoidettuja. Heittelen auringonkukansiemeniä puskan juurelle ja ripustelen ruokintapalloja pensaan oksille. Orapihlajapensasaita on hyvä varpusten suoja. Täältä hävisivät varpuset vuosikymmeniksi, sairastuivat tai syötiin. Pensasaitoja ei ole. Laulujoutsenia näkyi lennossa. Ne osaavat mennä sulapaikoille. Tyhmät kyhmyrit saattavat jäätyä niille sijoilleen.
VastaaPoista