lauantai 23. heinäkuuta 2011

aalto vapaa




Sisäsaaristossa ei ole ulkomeren uljasta aallokkoa, mutta pienikin on kaunista.

5 kommenttia:

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Näissä kuvissa oli jo maalauksellista herkkyyttä, värimaailma pehmeää ja todellinen. Tuuli, eli siis oli viileää, olisipa täälläkin...:)

KooTee kirjoitti...

...välkkyilee!

a-kh kirjoitti...

PS

Tuuli oli lämmin, mutta juuri nyt on melkein seisova ilma. Suhteellinen kosteus on yli sata, mutta meillähän on ahvenan geenit.

kootee

Siinä tuuli hiljaa henkäilee, mutta oikeastaan ajattelin: "Ja aalto vapaa kun rannan tapaa, kuohussa soi viimeiseksi blues."

Anonyymi kirjoitti...

...ja näissä kuvissa näkyy se nykykameroiden toinen suuri etu: voit ottaa tarpeeksi monta kuvaa. Ei oo rahasta kiinni!

Pidän tuosta ensimmäisestä kyllä eniten. Runo toi mieleeni Larin-Kyöstin jonka blues-harrastuksesta en tosin tiedä mitään ;-)

hh

a-kh kirjoitti...

anonyymi

joo, ei ole filmistä kiinni, vaan muistikortin kapasiteetista ja tietokoneesta näyttöpäätteineen ja kuvankäsittelyohjelmasta.

En paljon räpellä kuvankäsittelyn kanssa enkä ota RAV-kuvia, jotka sellaisenaan eivät ole julkaisukelpoisia.

Kamerat eivät vielä ole kehittyneet ulos kamerasta, kuten puhelimet puhelimesta, mutta niissäkin on paljon hintaan vaikuttavaa kamaa, jota en viitsi edes opetella.

Olen säästänyt yhden matolaatikon vanhojen hyvien aikojen muistoksi.

Minäkin tykkään eniten tuosta ylimmästä. Alemmissa tarkastelin veden väriä ja liikettä; nimenomaan tarkastelin, en muodikkaasti tutkinut.

Suhtaudun edelleen skeptisesti valokuvaan taiteena, vaikka taidokkaasti otettuja kuvia olen nähnmytkin.

Yleensä tuppaan hylkäämään epäonnistuneet kuvat, mutta voisin tietysti julistautua valokuvataiteilijaksi, ripustaa kelvottomat kuvat seinille ja ruveta anomaan apurahoja.

Larin-kyösti ja Oskar Merikanto ovat hyvä yhdistelmä.