lauantai 30. heinäkuuta 2011

tuleentuva


Ohraisen leivän juurilla.

5 kommenttia:

pilvikki kirjoitti...

Vihneiden suhinan voi ihan kuulla.

Anonyymi kirjoitti...

Se on peräti kaunis tämä Suomenniemi. :)

a-kh kirjoitti...

pilvikki

ja suhinasta voi erottaa sirkkojen sirityksen.

Lasse

Olen prikulleen samaa mieltä, Suomenniemestäkin.

Anonyymi kirjoitti...

"Älä laita sitten sitä päätä keskelle kuvaa!" neuvotaan oppaissa ... mutta tässä se vasta toimiikin!

Ohran ja kauran tunnistan mutta vehnä ja ruis kyllä kaupunkilaispojalta menevät joskus sekaisin.

hh

a-kh kirjoitti...

hh

Kyllä se tässä toimii perspektiivillisenä kiintopisteenä.

Kauraa en muista näillä kulmilla nähdyn, vaikka hevosia on. Vehnää viljellään myös rehuksi. Ohraa näkee jonkin verran. Savolaisten ostetuimmat leivät ovat ruis- ja ohralimppu. Jälkimmäistä kyllä nimittivät Kuopiossa rieskaksi. Herkästi lakoontuvan pitkäkortisen rukiin viljely on niin vähäistä, että olkihimmelit alkavat olla muisto vain. Taitaa enin osa Suomessa käytetystä rukiista tulla Puolasta. Keski-Euroopassa ruista syövät vain siat ja täällä Pohjois-Euroopassa suomalaiset. Ajoiltani pohjois-Karjalan maaseudulla on jäänyt mieleeni, että harvoin sai taloissa selvää ruisleipää, vaan useinkin vihertävää, hieman kitkerähköä ohralimppua.