Niinpä, pariskunta oli varuillaan ja salasi poikasensa. Ovatko kenties paikallisia julkkiksia, jotka yrittävät pitää jälkeläisensä poissa julkisuudesta?
Joka tapauksessa, kauniin pehmeät kuvat ja varsinkin tuo ensimmäinen kuvaa, takaa otettuna, siinä vain on jotain...:)
Ei, vaan se laskee lahden hopeaan ja soutaa laulellen, paitsi että kyhmyjoutsen on mykkä joutsen, toisin kuin laulujoutsen, vaikkei moni sen ääntelyä laulamisena pidä.
No hyvä Kalevi, mietin että jotain siinä oli väärin: "Ja laskee lahden poukamaan ja soutaa laulellen. Se lauloi auvo kaunoinen on mulle Suomen maa. Se päiv' on päästä levollen, yökaudet unhoittaa."
Tämmöinen muistkuva mulla on siitä, niinku näkisin sanat koulun laulukirjasta. Meillon todennäkösesti ollut samat kirjat.En minä hopeaa muista. Eikö se olisi liioittelua?
Ja minä edelleen yritän pysyä valveilla että näkisin ton leffan. Nelosella, alkaa 2.05. Katsokaa kaikki jotka ootte hereillä.
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, runoili Eino Leino verraten laulujoutsenia suuriin aatteisiin. Laulujoutsenkanta vahvistuu kyhmyjoutsenten kustannuksella. Ensimmäinen kyhmyjoutsenten tarhauksen ulkopuolinen pesintä on Ahvenanmaalta vuodelta 1934.
Voi tosiaan olla, että kuvan joutsenilla on vasta ensimmäiset poikaset, koska ne aloittavat pesinnän vasta nelivuotiaina.
Ripsa
Joutsen (Svanen)
Nyt illan ruskoon, auermaan, on lento joutsenen. Se laskee virran hopeaan ja laulaa, auvoinen.
Se lauluin kiittää Pohjolaa; sen taivas kaunis on, yökausin päivä unohtaa voi levon tuokion.
On varjot syvät, tummuneet sen leppäin, koivujen, ja säteet kultaa lahden veet, on aalto vilpoinen.
On sille siellä ihanaa, kun löytää rakkaimman; se rakkauden on synnyinmaa, se sinne kaipaahan.
Sen laulu laineikoilta soi, ylistys koruton; pian rakkaan kanssa unelmoi, ja tässä laulu on:
Ei tosin elos unelma vie vuosisadan taa, vaan lauloit Suomen virroilla, sait keväin rakastaa.
(suom. Tarmo Manelius)
Joutsen (Svanen)
Halk' illan ruskon auermaan käy lento joutsenen. Se laskee lahden hopeaan ja soutaa laulellen. Se lauloi: "Auvo taivainen on armas Suomenmaa, sen päivä mennä levollen, yökaudet unhoittaa.
Ja varjon siellä runsahan luo koivut tuuheat. On kultaa peili lahdelman ja aallot vilppahat. Sen onni ompi kallehin, ken siellä rakastaa. Sielt' usko ompi syntyisin, se sinne kaihoaa."
Niin kaikui laulu kiitäen yl' aaltoin siintäväin, ja joutsen armaan rinnallen nyt souti, lauloi näin: "Vaik' on sun elos unelma niin lyhyt, riittää se; sä lemmit Suomen lahdella, sä lauloit Suomelle.
Anteeksi, bloggeri kompuroi, en minä, siis tällä kertaa.
Maneliuksen suomennos on modernimpi, tuoreempi ja ratkaisuiltaan kaikin puolin parempi.
Olen kyllä satavarma että kansakoulunopettaja ei puhunut lahden hopeasta vaan poukamasta. Minä sotkin eka kerralla.
Sitten olen aika varma siitä että tässä on virhe:
"sen päivä mennä levollen, yökaudet unhoittaa."
Kuulin tästä runosta radiossa kerran pätkän. Ja Nekalan tyttökuoro (jonne olisin hirveästi halunnut!) lauloi että "sen päiv' on mennä levollen, yökaudet unhoittaa."
Nimittäin tuossa sinun versiossasi eka säkeessä ei ole verbiä, ainoastaan passiivi mennä. Tuo minun muistamani "sen päiv' on mennä levollen," on sen sijaan kokonainen lause. Vai?
Radio-ohjelma käsitteli tsaarinajan sortovaltaa ja käytti yhtenä esimerkkinä juuri tätä. Siis että tarkoitti sitä että kansaparka, suomalaiset, eivät voineet ummistaa silmiään öin eikä päivin!
Onkohan Maneliuksen suomennosta YLEllä? Onko sitä laulanut joku kuoro? Pitäisi tuon uuden suomennoksen kyllä mielestäni levitä!
Olen tuntenut Maneliuksen perskohtaisesti hyvin kauan.
Kuoronjohtajatkin ovat muokanneet laulujen sanoja, onnistuneestikin, jos tavun kesto on sitä vaatinut.
Se on kukkua, että joutsen lainella laulaa, jos ylipäätään laulusta voi puhua, mutta sanoihan Eino Leinokin ruisrääkän kähinää ruislinun lauluksi. Sitäkin olen kuunnellut.
"---Se laskee lahden pohjukkaan ja soutaa laulellen." Toiko sulla soi päässä?
VastaaPoistaNiinpä, pariskunta oli varuillaan ja salasi poikasensa. Ovatko kenties paikallisia julkkiksia, jotka yrittävät pitää jälkeläisensä poissa julkisuudesta?
VastaaPoistaJoka tapauksessa, kauniin pehmeät kuvat ja varsinkin tuo ensimmäinen kuvaa, takaa otettuna, siinä vain on jotain...:)
ripsa
VastaaPoistaEi, vaan se laskee lahden hopeaan ja soutaa laulellen, paitsi että kyhmyjoutsen on mykkä joutsen, toisin kuin laulujoutsen, vaikkei moni sen ääntelyä laulamisena pidä.
ps
VastaaPoistaJa kun minusta niillä ei viime kesänä ollut poikasia, mutta... Merikotkista ei koskaan tiedä.
No hyvä Kalevi, mietin että jotain siinä oli väärin: "Ja laskee lahden poukamaan ja soutaa laulellen. Se lauloi auvo kaunoinen on mulle Suomen maa. Se päiv' on päästä levollen, yökaudet unhoittaa."
VastaaPoistaTämmöinen muistkuva mulla on siitä, niinku näkisin sanat koulun laulukirjasta. Meillon todennäkösesti ollut samat kirjat.En minä hopeaa muista. Eikö se olisi liioittelua?
Ja minä edelleen yritän pysyä valveilla että näkisin ton leffan. Nelosella, alkaa 2.05. Katsokaa kaikki jotka ootte hereillä.
Joutsenäiti viiden pienen poikasen kanssa. Hieno kuva!
VastaaPoistaEttä on kauniit linnut, puhtauden esikuvia. t.pipsa
VastaaPoistaOi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, runoili Eino Leino verraten laulujoutsenia suuriin aatteisiin. Laulujoutsenkanta vahvistuu kyhmyjoutsenten kustannuksella. Ensimmäinen kyhmyjoutsenten tarhauksen ulkopuolinen pesintä on Ahvenanmaalta vuodelta 1934.
VastaaPoistaVoi tosiaan olla, että kuvan joutsenilla on vasta ensimmäiset poikaset, koska ne aloittavat pesinnän vasta nelivuotiaina.
Ripsa
Joutsen (Svanen)
Nyt illan ruskoon, auermaan,
on lento joutsenen.
Se laskee virran hopeaan
ja laulaa, auvoinen.
Se lauluin kiittää Pohjolaa;
sen taivas kaunis on,
yökausin päivä unohtaa
voi levon tuokion.
On varjot syvät, tummuneet
sen leppäin, koivujen,
ja säteet kultaa lahden veet,
on aalto vilpoinen.
On sille siellä ihanaa,
kun löytää rakkaimman;
se rakkauden on synnyinmaa,
se sinne kaipaahan.
Sen laulu laineikoilta soi,
ylistys koruton;
pian rakkaan kanssa unelmoi,
ja tässä laulu on:
Ei tosin elos unelma
vie vuosisadan taa,
vaan lauloit Suomen virroilla,
sait keväin rakastaa.
(suom. Tarmo Manelius)
Joutsen (Svanen)
Halk' illan ruskon auermaan
käy lento joutsenen.
Se laskee lahden hopeaan
ja soutaa laulellen.
Se lauloi: "Auvo taivainen
on armas Suomenmaa,
sen päivä mennä levollen,
yökaudet unhoittaa.
Ja varjon siellä runsahan
luo koivut tuuheat.
On kultaa peili lahdelman
ja aallot vilppahat.
Sen onni ompi kallehin,
ken siellä rakastaa.
Sielt' usko ompi syntyisin,
se sinne kaihoaa."
Niin kaikui laulu kiitäen
yl' aaltoin siintäväin,
ja joutsen armaan rinnallen
nyt souti, lauloi näin:
"Vaik' on sun elos unelma
niin lyhyt, riittää se;
sä lemmit Suomen lahdella,
sä lauloit Suomelle.
(suom. Yrjö Veijola)
Olipa kiltisti tehty ettiä tuo runo! Kopsaan kummatkin ja mietin suomennoksia.
VastaaPoistaSitten panen kummatkin kuulokojeet korviin ja alan laulaa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAnteeksi, bloggeri kompuroi, en minä, siis tällä kertaa.
VastaaPoistaManeliuksen suomennos on modernimpi, tuoreempi ja ratkaisuiltaan kaikin puolin parempi.
Olen kyllä satavarma että kansakoulunopettaja ei puhunut lahden hopeasta vaan poukamasta. Minä sotkin eka kerralla.
Sitten olen aika varma siitä että tässä on virhe:
"sen päivä mennä levollen,
yökaudet unhoittaa."
Kuulin tästä runosta radiossa kerran pätkän. Ja Nekalan tyttökuoro (jonne olisin hirveästi halunnut!) lauloi että
"sen päiv' on mennä levollen,
yökaudet unhoittaa."
Nimittäin tuossa sinun versiossasi eka säkeessä ei ole verbiä, ainoastaan passiivi mennä. Tuo minun muistamani "sen päiv' on mennä levollen," on sen sijaan kokonainen lause. Vai?
Radio-ohjelma käsitteli tsaarinajan sortovaltaa ja käytti yhtenä esimerkkinä juuri tätä. Siis että tarkoitti sitä että kansaparka, suomalaiset, eivät voineet ummistaa silmiään öin eikä päivin!
Onkohan Maneliuksen suomennosta YLEllä? Onko sitä laulanut joku kuoro? Pitäisi tuon uuden suomennoksen kyllä mielestäni levitä!
Olen tuntenut Maneliuksen perskohtaisesti hyvin kauan.
VastaaPoistaKuoronjohtajatkin ovat muokanneet laulujen sanoja, onnistuneestikin, jos tavun kesto on sitä vaatinut.
Se on kukkua, että joutsen lainella laulaa, jos ylipäätään laulusta voi puhua, mutta sanoihan Eino Leinokin ruisrääkän kähinää ruislinun lauluksi. Sitäkin olen kuunnellut.